perjantai 28. lokakuuta 2011

Ns. Tiitisen lista ja Alpo Rusi

http://www.hs.fi/politiikka/Alpo+Rusi+Kalevi+Sorsa+oli+Tiitisen+listalla/a1305546975956

Alpo Rusin pakkomielle on kai ollut niin kauan Tiitisen lista, kun hän oli syytettynä epäilyistä maanpetokseen ja silloin ei tullut tuomiota. Tiitisen lista antaa ilmeisesti nimiä muinaisen DDR:n salaisen poliisin Stasin vakoojille Suomessa.

Miksi Tiitisen listaa varjellaan kassakaapissa, kun totuus tulee kyllä joskus kumminkin julki.

1. Voisiko syynä olla se, ettei kansaa kiihoteta lynkkausmielialaan vielä elossa olevia henkilöitä kohtaan?

2. Voisiko syynä olla se, että listalla esiintyy valtakunnantason poliittisia nimiä?

3. Voisiko syynä olla se, että Tiitisen lista on ainoastaan vihje eikä täysin varma todiste?

Epäilen itse edellä esittämistäni kohdista ykköstä ja kolmosta. Kakkonen tuntuu niin sensaatiomaiselta, että en siihen jaksa mitenkään uskoa, koska maanpetokseen syyllistyneen toimiessa edelleen vaikuttavissa asemissa olisi niin suuri paukku, että se romuttaisi lähes koko Suomen poliittisen järjestelmän joltain osin.

Joka tapauksessa Alpo Rusin kirjan spekulatiiviset arviot olivat niin puistattavia sananvapaudenkin nimissä median kautta lukemieni Sorsa-väitteiden johdosta, että Rusi pitäisi haastaa käräjille Suomen poliittisen historian erään suurmiehen mustamaalausoperaatiosta ja ehdottomasti! Eipä uskoisi miestä akateemiseksi hatusta vedettyjen juttujensa vuoksi, mutta lupaan tarjota Rusille kaljapullon, jos Sorsa todellakin esiintyy listalla sitten kun aika on kypsä Tiitisen listan julkistamiselle.

Lisäys 1.10.2012: "Valtionsyyttäjä Jarmo Rautavaara päätti 11.6.2003 ettei Alpo ja Jukka Rusia vastaan nosteta syytteitä törkeästä vakoilusta, sillä todistusaineistoa ei löytynyt tarpeeksi." Lähde: MMM 2004 s. 20

Oman kunniansa vuoksi tappavat?

Kun kunnia menee, voi joistakin ihmisistä mielestäni tulla tappajia. Pettymysten sietokyky ei ole kaikille näet itsestäänselvä asia. Oman kunnian menetys voi johtaa itsemurhaan tai jopa perhesurmiin, jonka vuoksi mielestäni tälläiset kansalaiset, jotka kykenevät kunnian menetyksen häpeässä tappamaan pitäisi seuloa paremmin väestön piiristä ja tarjota heille oikeanlaista terapeuttista apua ja neuvontaa, varsinkin jos kriisiytyminen on näköpiirissä.

Ei elämä ole yhtä loputonta juhlaa, mutta silti parhaat tulevat päivät tekevät elämästä elämisen arvoisen! Suomi on siitä hyvä maa, että katuojastakin voi vielä nousta kunnioitusta herättävään asemaan, vaikka tuo tie on ehkä nykyään liian pitkä ja ahdas.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Tappaako kukaan tervemielinen perhettään?

Vaikka ei olisi avohoidossakaan, niin tuskin kukaan täysin ilman psykopaattisia persoonallisuuden piirteitä voi tappaa omaa perhettään. Uutisoinnin olisi hyvä olla näissä kysymyksissä hieman informatiivisempaa, jotta kaikkia avohoidossa olevia ei leimata potentiaalisiksi tappajiksi.

Paranoidinen psykoosi siis harhapohjainen tila voi kyllä ehkä joskus tulla kyseeseen tappamisen motiivina, mutta tällöin läheiset usein huomaavat sekavuustilan jo varhain.

Olin ammatinvalintapsykologin testissä

Älyllisen suorituskyvyn testauksessa oli kuusi osiota ja aikaa oli tehdä kutakin osioo muistaakseni noin 5-12 minuuttia. Kunkin osion tehtäväaika vaihteli. Osiot lähtivät käyntiin kuviopäättelyllä. Sitten oli sanojen merkityksen tunnistamista, päässälaskemista ja lukujonojen määritystä. Viimeisenä oli tehtävä, jossa piti etsiä merkkirivien joukosta jotain tiettyä merkkiä satunnainen kappalemäärä niin monta kertaa kuin annetussa ajassa ehti tehtävissä etenemään.

Itse koin raksuttavan ajan hieman painostavana, mutta kai tuo testaus meni ihan kohtalaisesti kaikesta huolimatta. Jonkin osion onnistuin tekemään jopa kokonaan avoimeksi jääneitä lukuunottamatta. Tietokonetestauksessa hiirenkäyttötaito oli aivan ratkaiseva asia. Mielestäni tämä TE-toimiston testausohjelma oli paremmin suoritustehot määrittävä kuin WAIS-testaus konsanaan, koska tehtävät olivat ehkä hieman haastavampia.

HS: Eläke-etuja voidaan joutua leikkaamaan

http://www.hs.fi/politiikka/El%C3%A4ke-etuja+voidaan+joutua+leikkaamaan+jo+l%C3%A4hivuosina/a1305547981602

Ainoa oikea kysymys eläkeleikkurin käynnistellessä on se, että halutaanko pieneläkeläisiä (brutto alle 1200 euroa kuukaudessa) sysätä enemmän kuntien toimeentuloasiakkaiksi?

Eläkekatto kolmeentuhanteen euroon kuukaudessa voisi hieman helpottaa työeläkkeiden rahoituskriisiä.

lauantai 22. lokakuuta 2011

RAY ja pelit loppukoot!

Suomalaiset ovat olleet jo pitkään peli-intoisia kansalaisia. RAY kolikkopelit ovat olleet tietääkseni jo pajatsojen leviämisen myötä olleet Suomessa varsin suosittuja. Nykyään moni pelaa kolikkopokeria ja kolikkorulettia pikavoittojen toivossa ja jännityksen huumassa, mutta miten käy jos pelaamiseen on tullut riippuvuus?

Epäilen, että suhteellisesti melko pieni kansanjoukko takoo RAY:n budjetin kasaan pelirahoilla. RAY joutaakin mielestäni lakkautettavien yhdistysten joukkoon ihan vain sillä argumentilla, että peliriippuvaisten ongelmat ovat niin vaikeita. Onko oikein, että ihmisen addiktio määrittää hänen osallitumisestaan yhteiskunnalliseen lisärahoitukseen kolikkopelirahoin?

Lisäksi epäilen, että suurin osa kolikkopeliriippuvaisista on suhteellisen pienituloisia, jolloin rahat eivät välttämättä riitä enää elämiseen. On täysin moraalitonta, että kolikkopelein kerätään rahaa köyhiltä ihmisiltä yleishyödyllisten yhdistysten rahoittamiseen. Kolikkopelikoneet pois kansalaisten parista tai sitten kolikkopelisalit käytettäviksi maksimissaan kymmenen euron maksua vastaan per päiväasiakas.

Todellakin toimiva kompromissi voisi olla päiväkohtaisen maksipanoksen katto, jolla turvataan se, ettei kukaan lyö omaisuuttaan tai perustoimeentuloaan pelihimossaan kolikkopeleihin. Edellinen pätee myös Veikkaus Oy:n peleihin. Lainmuutos vireille ja heti!

Missä organisaatiossa suositaan syrjäänvetäytymistä?

Ei tule ihan heti mieleeni, että missä organisaatiossa suosittaisiin syrjäänvetäytyvää ihmistä. Voisihan olla, että syrjäänvetäytyvä henkilö on monesti pätevä haasteellisimpiinkin tehtäviin, mutta hän ei vaan jaksa mielistellä ja pyrkiä sosiaalisin avuin haasteellisempiin tehtäviin. Voi olla niinkin, että mielellään syrjäänvetäytyvä ihminen luottaa ehkä vähän liikaakin muiden osaamiseen. Älkää siis päästäkö organisaatioissa vetäytyviä henkilöitä vetäytymään, koska kyseessä voi joskus olla varsin potentiaalisia tulevaisuudentekijöitä.

Yksi tapaus tulee mieleeni edelliseen viitaten, kun muutama päivä sitten julkaistiin presidentti Martti Ahtisaaren elämänkertateos. Ahtisaarihan käsittääkseni elämänkerran mukaan vetäytyi istuvan presidentin virasta eikä lähtenyt hän siten enää ehdokkaaksi, kun innokkaampikin henkilö oli sosiaalidemokraattien joukoissa presidentiksi tarjolla.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Tampereen Rantaväylän (Kekkosentien) tunneli

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti toissapäivänä antaa rakennusluvan Ranta-Tampellan kaavan mahdollistavalle Rantaväylän tunnelille.

Mieleeni herää kysymys, kuinka paljon tunnelin päälle vapautuu rakennusneliöitä?

Kaupungin olisi syytä hinnoitella maapohja siten, että Tampereen kaupunki saa omansa pois tunnelin rakennuttajana, koska eihän gryndereitä kai vielä tarvitse tukea? Tunnelin kustannusarvio 185 miljoonaa euroa johon Tampere saa valtion rahaa peräti 61 miljoonaa euroa! (Lähde: http://www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/uutiset/2011/Sivut/Tampereen-Rantavaylan-kaava-hyvaksyttiin.aspx)

Olisi kohtuullista, että tulevalle Ranta-Tampellan asemakaava-alueelle tulee myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, koska rahat tunneliin otetaan kaikkien veronmaksajien kukkarosta.


Lisäksi minua ihmetyttää Viinikan jätevedenpuhdistamon kysymys, että siirretäänkö sitä vai ei? Kaupungin keskustan eteläisen ulottuvuuden vuoksi puhdistamo olisi kyllä siirrettävä samoin perustein kuin nyt ilmeisesti lähivuosina rakennettava Kekkosentien tunneli.

Tunnen itseni huijatuksi

Äänestin 7.4.2011 erästä sosiaalidemokraattia, mutta ääni taisi mennä hukkaan. No virheistä viisastuu.

Suomi sai mielestäni lopulta hallitusneuvotteluissa melko varmasti koko vaalikauden istuvan hallituksen, joka luo poliittista vakautta. Hallituksen merkittävin asia on tähän mennessä ollut ensi vuoden budjettineuvottelu, joka meni hallitusneuvotteluiden ansiosta läpi joutuisasti. Toinen merkittävä asia on tietenkin Euro-alueen vakausrahaston tukiosuusrajan nosto 14 miljardiin euroon.

Suomalaisesta metsästä energiaa!

Paperituotteiden merkitys ja siten menekki maailmalla tai ainakin länsimaissa tulee pienenemään, eikä Suomessa ilmeisesti olekaan enää kovin kannattavaa valmistaa melko alhaisen jalostusasteen paperia (kuten perussanomalehtipaperia ja -aikakausilehtipaperia) tai pahvia.

Suomi joka on maailman metsäisimpiä maita pitäisikin keksiä metsälle uusia hyödyntämismuotoja, koska paperipaalien rahtaaminen ei ehkä enää ole kymmenen vuoden päästä kovinkaan kannattavaa. Tietenkin metsäyhtiöitä (lähinnä UPM, Stora-Enso ja M-Real) on syytä myös kuunnella, mutta ne kun tuppaavat ottaa rahan sieltä mistä helpoimmalla saavat sen enempää metsän jalostusastetta miettimättä.

Tuotekehitystyöhön ei tarvitsisi varmaan varata kuin 100 miljoonaa euroa ja Suomen tie kohti maailman johtavaksi biopolttoaineiden valmistusmaaksi voisi alkaa. 100 miljoonaa euroa ja varmaankin voitaisiin tutkia mahdollisen puumassan hyödyntämistä koelaitoksessa mahdollisimman hyvällä tuloksella. Voisiko olla, että öljyteollisuus (Neste Oil) ja metsäteollisuus voisivat tehdä tästä yhteisprojektin?

Selvitettävä olisi myös mahdollista fossiilisen polttoaineen lähinnä öljypitoisten nesteiden yhdistämistä puutuotteisiin mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Meneekö kaikki rahat atomivoimaan, kun samalla unohdetaan Suomen omavarainen energialähde - metsä!

maanantai 10. lokakuuta 2011

Nettikeskusteluiden kehittämistä

Julkituloissaan Risto Uimonen ja Matti Apunen ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä netin anonyymikirjoittelua vastaan, ja heillä on ilmeisesti halu jopa kieltää vallan anonyymi nettikirjoittaminen.

Tässä seuraavaksi lyhyt kommenttini Uimosen ja Apusen kannanottoihin viitaten, jonka kirjoitin Hesarin verkkokeskusteluihin ja tässä alla se hieman modifioituna.

Keskusteluiden kehittämistä kannattaa kyllä jokaisen tulevaisuuteen tähtäävän median miettiä, koska ainakin osa ihmisistä sitoutuu nykyään parhaiten kun pääsee myös itse vaikuttamaan edes vähäsen.

Anonyymissä kirjoittamisessa asia korostuu eikä asian kirjoittajan oma profiili. Ei voi kuin kysyä Uimoselta ja Apuselta järkeviä kunnon argumentteja nimellä patsastelun puolesta vai onko niitä edes olemassa?

Aleksis Kiven sairausluettelo?

Lähdeuutisjuttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/Professori+Aleksis+Kivi+saattoi+kuolla+borrelioosiin/a1305546904280

Aleksis Kiven sairausluettelo on varsin kattava jos se pitää paikkaansa. Esimerkiksi skitsofrenia on jo niin monimuotoinen sairaus, että sen kategorian alle voi laittaa myös juoppohulluuden, hermostollisen heikkouden ja mahdolliset muut mielenterveyshäiriöt.

Olisihan se hienoa respektiä meille nykyajan skitsofreniadiagnosoiduille, jos Kiven skitsofreniasta saisi varmuuden, niin voitaisiin sitten kiistatta sanoa, että nerous ja hulluus ovat joskus sukua toisilleen.

512 kertaa 315 ja vuoden tunnit siis 365 vrk?

paljonko on 512*315?

Entä montako tuntia on vuodessa?

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Maitopurkki alennuksessa

Paljonko maitopurkin alkuperäinen hinta on, kun se maksaa 30 prosentin alennuksella 60 centtiä?

Rahojen kohdentaminen yhteiskunnallisin päätöksin

Suomessa on julkisyhteisöjä ylläpidetään lähinnä verorahoin. Kirjoitin aiemmassa blogimerkinnässäni (http://hermiitti.blogspot.com/2011/09/tyolliset-vai-tyottomat.html), että Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 julkisyhteisöjen osuus BKT:stä oli 56,3 prosenttia. Minulle heräsikin mieleeni kysymys, että elämmekö Suomessa jo itse asiassa sosialismista ihannetta, jossa verovaroin tehdään vähän yhtä sun toista.

Raha tulee kumminkin Suomeen paljolti viennin mukana ja osittain myös turismielinkeinon välityksellä. Rahaa tuottaa Suomessa sisämarkkinoille myös kiinteistöjen arvonnousu, jonka merkitys ei liene aivan vähäinen ainakaan kasvukeskuksissa.

Edellisen johdantoni vuoksi väitän, että jättihallit yms. hankkeet pitäisi laittaa jäihin, mikäli niitä rahoitetaan julkisyhteisöjen avulla. Ei näet ole mieltä ensiksi kerätä kolehti kansalta ja sen jälkeen rakentaa jättihalli, jonka jälkeen kerätään rahat kansalta lippuina ynnä muina sivubisneksinä harvojen ja valikoituneiden pääomasijoittajien taskuun.

Julkisyhteisöjen pääasillinen tarkoitus on pitää kansalaisista riittävän hyvä huoli suhteellisen yhdenvertaisin periaattein ja lisäksi perusinfrastruktuurin ylläpito ja rakentaminen pitäisi olla myös oleellisimpia osia julkisyhteisön toimintaa. Valtakunnanpolitiikan tasolla on myös hyvä käyttää rahoja rakentavaan diplomatiaan ja kehitysyhteistyöhön. Puolustusvoimissa lienee leikkaustarvetta, koska kyseessä on niin suuri amerikkalaisen sotateollisuuden koplaushanke meidän kaikkien suomalaisten maksamiin verorahoihin!

Vaikka elämmekin sosialistisessa demokratiassa ainakin minun mielestäni, varsinkin kun julkisyhteisöjen osuus BKT:n kulutuksesta on reilusti yli puolet, niin ei niitä kaikkia yhteisiä rahoja silti kannata aivan kankkulan kaivoon heittää.

(Muokattu ja täsmennetty 16.12.2011 kello 3.56 BKT-luku lähinnä kulutetaan julkisyhteisöjen alaisuudessa.)

Valtaanjämähtäminen

Onko valtaanjämähtäminen hyvä vai huono asia?

Presidentti Tarja Halonen tässä joku aika sitten kehui Putinia, että Venäjän on Halosen mukaan hyvä saada jatkuvuutta valtakunnantason päätöksentekoon.

Itse olen eri mieltä, että jatkuvuus tuhoaa lopulta demokratiaa eikä rakenna sitä. Valtaan jämähtäneet ihmiset kaikkialla maailmassa saattavat tulla monesti vähän liiankin itseriittoisiksi ja sokeiksi omien alaistensa suhteen. Toisin sanoen valtaapitävien kasti loittonee politiikassa kansan parista etäisiin norsunluutorneihin, jos ei noudateta poliittiista tehtäväkiertoa.

Tehtäväkierto voisi koskea jo eduskuntaakin siten, ettei voisi osallistua enää 15 vuoden poliitikkouran jälkeen vaaliehdokkaaksi. Toinen vaihtoehto on se, että kansaa oikeasti kuunnellaan eikä puhuta pelkkää poliittista liturgiaa!

torstai 6. lokakuuta 2011

Steve Jobs, liiketaloudellinen nero on poissa

Applen tämän päivän menestys on selitettävissä kiistatta Steve Jobsin intohimoisella suhtautumisella tietotekniikkaan. Liiketaloudellinen nero tarvitsee paljon itsevarmuutta hyvien tuotteiden lisäksi, jotta pärjää kovassa globaalissa liiketaloudellisessa kilpailussa.

Applen kannattajista on sanottava kyllä, että kyseessä on mielestäni ollut jo vuosikymmenen ellei useammankin pituinen jatkumo, jonka mukaan Apple on ainoa oikea tietotekninen tuote, johon kai myös Steve Jobsilla on ollut osuutta. Silloin on helppo pyytää ylihintaakin, kun brändi eli tuotemerkki on vähintäänkin hyvä.

Uutislähteet:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/10/applen_perustaja_steve_jobs_kuollut_2927525.html

http://www.hs.fi/talous/Applen+perustaja+Steve+Jobs+on+kuollut/a1305546589101

Seutukuntien välinen kilpailu (Oulu versus Tampere)

Seutukuntien välisestä kilpailusta tulee mieleeni lähinnä seuraavat asiakokonaisuudet: alueellistaminen, työssäkäyntialueet, markkina-alue, alueen vetovoima ja viihtyvyys ja itsenäisyys.

Viittaan eilen (5.10.2011) ilmestyneeseen Tamperelaiseen, jossa on Tampereen pitkäaikaisen (1969-1985) entisen kaupunginjohtaja Pekka Paavolan haastattelu (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Paavola). Paavola pelottelee, että Suur-Oulu menee kehityksessä Tampereen ohi, jos Suur-Tamperetta ei perusteta. Pekka Paavola, joka on Tampereella edelleen kovassa lyönnissä lehtijutun perusteella, ei varmaan turhaan ole saanut lempinimeä Pomo. Idearikas Paavola kai kiistatta on, joten yhteisten rahojen käyttö ei ole varmaan hänelle ollut ikinä ongelma oli sitä demokraattista päätösvaltaa tai ei. Tampereen dynaaminen kasvu on edelleen joidenkin vanhojen jäärien mukaan paljon Pekka Paavolan ja hänen edeltäjänsä Erkki Lindforsin tekojen seurausta, jolloin tosin unohdetaan hyvä valtakunnan tason taloudellinen nousu aina 1990-luvun alun lamaan saakka.

Olen asunut Oulussa kaksi vuotta, joten tiedän Oulusta jotain hyvää ja huonoakin. Oulun ongelma lienee hyvin hajanainen kaupunkirakenne ja pienehkö epädynaaminen keskusta johtuen paljon kankeasta kunnallispolitiikasta. Torinranta on ihan kivaa seutua ja Rotuaari myös, mutta muuten Oulun keskusta vaikuttaa tosiaan hieman aneemiselta. Veljeni sanoi Oulussa luonani vieraillessaan, että Oulu taitaa olla lähinnä autoilukaupunki, mikä oli erinomainen arvio siihen nähden, että arvio oli varmaan melko spontaani. Nelostie eli Pohjantie on Oulun ohikulkutie matkalla kohti Lappia ja onhan siinä moottoritiellä mittaa. Toisaalta liikennemäärät puoltavat varmasti pitkän moottoritiepätkän olemassaoloa autoilukaupunki Oulussa. Rautatieaseman sijainti on Oulussa yhtä keskeinen kuin Tampereellakin, mutta Oulussa rautatieaseman alueen kehittäminen on unohdettu. Oulussa asuessani kirjoitin seuraavan kirjoituksen sanomalehti Kalevan verkkokeskusteluihin Juttutupaan (http://www.kaleva.fi/index.cfm?m=alasivu&osio=juttutupa&kesexpand=1998784&sivu=1). Ehdotan kirjoituksessa Jättihallin rakentamista suuren kauppakeskuksen yhteyteen Raksilan puolelle keskustaa, joka varmaankin elävöittäisi keskustaa paljonkin.

Tampereella on luonto lähempänä kuin Oulussa. Lisäksi julkinen joukkoliikenne on Oulussa jossain määrin varmaan yhdyskuntarakenteen hajanaisuudenkin vuoksi huonosti toimivaa Tampereeseen verrattuna. Oulu on kuitenkin paras kaupunki oululaisille, vaikka hieman jähmeää kunnallinen päätöksenteko vaikuttaa Oulussa olevan. Kiistatta kyllä vireämpi kaupunki on Tampere, vaikka Suur-Oulu aloittaakin 2013 vuodenvaihteessa toimintansa poistamatta kumminkaan Oulun keskeisintä ongelmaa eli yhdyskuntarakenteen maalaiskuntamaista olemusta.

Pirkanmaa ja Oulun seutu eivät ole mielestäni toistensa kilpailijoita, vaan kumpikin on dynaaminen kasvualue johtuen myös muuttoliikenteestä ja koko Suomen mittakaavassa maaseudun osittaisesta tyhjentymisestä kaupunkien kasvaessa, koska syrjäkylillä on palvelurakenne käymässä käsittääkseni monilta osin kestämättömäksi elinkeinojen hiipuessa. Kotiseuturakas tosin vähät välittää palvelutasosta, vaan elää siellä missä koti on, joka on osin kuntien pakkoliittämisprosesseissa unohtunut. Kaikille kynnelle kykeneville kansalaisille elinkeinoa ja siten kunnallista palvelutasoakin olisi monen kansalaisen unelma varmaankin tulevaisuudenkin Suomessa, jolloin voimme toimia paremmin yhdentyneessä Euroopassa osana globaalia markkinataloutta.

Lopuksi vielä Pomo Paavolaan viitaten totean, että onneksi kunnallisdemokratioissakin valtaanjämähtäneiden päättäjien aika on ainakin osittain ohi.

Linkkipäivitys Tamperelaiseen (10.10.2011) http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/73640-%E2%80%9Djos-ei-suur-tamperetta-tule-jyraa-oulu-ohi%E2%80%9D

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Kirjastoapurahoihin uudet kriteerit?

Aluksi Hesarin uutinen aiheesta:

http://www.hs.fi/kulttuuri/Arhinm%C3%A4ki+Kirjastoapurahat+pois+hyv%C3%A4tuloisilta+kirjailijoilta/a1305546249732

Kyllä Suomesta takuulla löytyy kansalaisia, jotka voisivat laatia pisteytysjärjestelmän jonka mukaan kirjastoapurahoja jaetaan. Mielestäni suurin merkitys pitäisi pisteytyksessä olla kirjallisilla ansioilla, jolla tarkoitan uudenlaista näkökulmaa joko proosan tai tietokirjallisuuden kautta johonkin asiakokonaisuuteen. Markkinointi vaikuttaa niin paljon myös kirjastojen lainauslukuihin, etten pelkän lainaustilaston mukaan itse ikinä jakaisi kirjastoapurahoja.

Kaikkien aikojen suurin kirjailijamme on tähän mennessä monen mukaan ollut Aleksis Kivi, mutta eipä hän tainnut paljonkaan taloudellisesta menestyksestä nauttia, vaikka hän sai tunnustusta jo aikalaisiltaan.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Luonnonvarat kuuluvat ensisijaisesti kunkin maan kansalle!

Milloin maailman luonnonvaroja eivät hyödynnä vain ylikansalliset yhtiöt ja harvat mutta valitut luonnonvaroiltaan arvokkaan maan kansalaiset? Suhteellisen marginaalinen hyötyjä luonnonvaroista on kyllä usein koko kansa verotulojen ja työpaikkojen muodossa.

Suomessa metsä periytyy ja metsän myyntituloja verotetaan, mutta toista on kaivosteollisuus, jossa voi tehdä valtauksia (http://www.kaivostoiminta.fi/valtaus.html). Suomessa on käsittääkseni elinkeinoelämän sääntely tosin sen verran hyvällä mallilla, etteivät kaivostoiminnan kaikki tuotot mene mitenkään valtiomme rajojen ulkopuolelle.

Toisenlainen tilanne on jo itärajan takana, jossa osa kansaa elää köyhyydessä, vaikka luonnonvarat ovat Venäjällä jo maan suuren koon vuoksi kiistattomat. Olisiko aika Venäjällä sosialisoida valtion pääoma jälleen edes osittain, jotta kansakin tulisi tyytyväisemmäksi. Toinen hyvä esimerkki on niinikään öljyrikkaat Lähi-Idän ja Afrikan maat, joissa ylikansalliset yhtiöt esimerkiksi Shell, jossa Jorma Ollilan hallinoi hallituksen puheenjohtajana, vähät välittää muuta kuin omista tuotoistaan ja näennäisestä eettisyydestään.

Luonnonvarat kuuluvatkin mielestäni ensisijaisesti kansalle ja toiseksi parhaalla tavalla kansan hyväksi niitä käyttävän ylikansallisen tai valtion yhtiön haltuun!

Mitä on osaaminen?

Osaaminen on kai työstä puhuttaessa yleensä joko koulutuksellista tai työkokemuksen tuomaa. Nykyään työelämässä painotetaan myös sosiaalisia valmiuksia vähän kaikissa tehtävissä.

Akateemisellä henkilöllä on koulutuksellinen pätevyys pitää suoritustason työntekijöitä osaamattomina tumpeloina, joiden työt voi helposti ulkoistaa vaikka Puolaan. Sitä voi kyllä akateeminen henkilö mennä vaikka CNC-koneelle ohjelmoimaan koneistusta tai vetään hitsillä luokkasaumaa tai rakentaa talo jonka mikään nurkka ei vedä ja vetele, mutta kuka menee? Ei koulutuksellinen pätevyys ole kai muuta varten kuin, että siten voidaan lähinnä tehdä tärkeämpiä töitä tai olla lähinnä tekevinään tärkeämpiä töitä, joita akateeminen henkilö ei oikeasti edes osaa tehdä.