lauantai 30. kesäkuuta 2012

Kansanedustajat Jussi Halla-aho ja James Hirvisaari sananvapauden testipari!

Kuten kaikki varmasti tietävät, niin James Hirvisaari sai tuomion sananvapausrikoksesta hovioikeudessa ja korkeimmasta oikeudesta kielteisen käsittelypäätöksen. Ja Jussi Halla-aho sai niinkään tuomion sananvapausrikoksesta tosin ihan korkeimmasta oikeudesta.
Mielestäni Jussi Halla-aho joutui kohtuuttoman mediapainostuksen kohteeksi kun ajattelee hänen tuomiotaan ja rikostaan. Rötösherroilla tai tässä tapauksessa vaalirahoilla leivottuilla päättäjillä on paljon lokoisammat oltavat kuin kansalle ensi käden sananvapaustietoutta levittävien lähettiläiden Hirvisaaren ja Halla-ahon housuissa. 
Sosiaalinen median piirissä on hyvin paljon mielestäni yhä epätietoutta siitä että mitä saa sanoa ja mitä ei saa sanoa. Rajankäyntiä oikeuslaitoksen kautta soisi käyvän nettipellossa elävien usein omasta mielestään väärinymmärrettyjen suurkirjoittajien poskensoittajien jatkossakin ja ehkä entistä useamminkin, sikäli kun nettikirjoitusten määrä on viimeisen viiden vuodenkin ajanjaksolla kasvanut merkittävästi.
Julkisuus tuo mukanaan paljon näkyvyyttä, mutta julkisuuden varjopuoli on melko paljon aukirevitty minuus ja edellisestä johtuvat väärätkin käsitykset, joita ei voi mediassa enää korjata. Lehden kohdalla oikaisu ei ole mielestäni muuta kuin anteeksipyyntö, koska vahinko on disinformaation välityksellä ehtinyt sattua.
Olen kumminkin toiveikas suomalaisen sosiaalisen median yleisönkin suhteen, josta enteinä voi tulkita Jussi Halla-ahon kannattajien ja sympatiseerajien ehkä osin jopa kiihkomieliset puolustuspuheenvuorot. Ei kaveria jätetä aina edes sosiaalisessa mediassa lopullisesti pilkattavaksi, vaan korjausliikettä esiintyy vaikka jotkut elävätkin kuin pellossa.
Hiljainen enemmistö näkee mielestäni riittävän sivistystason Suomessa lähes aina itse asiassa metsän puilta ainakin kun kyse on perusteettomista noitavainoista tai jostain sen tapaisesta toiminnasta, mutta kuitenkin pieni vähemmistö voi keuhkota joillakin marginaalisivusoilla oksennustason kommentteja vuodesta toiseen siten ettei viranomaiset siihen millään lailla puutu.
Ei netissä sivistysvaltiossa toivottavasti jatkossa eletä enää pellossa, vaan anonyymikirjoittamiselle tullee asettaa sivustokohtaiset ja tarkat perusteet ainakin jos sivusto pyörii suomalaisella palvelinkoneella. Kuitenkin kiitokset sananvapausrikollisille, sillä teitä tarvitaan, jotta me muutkin sosiaalisen median käyttäjät osaamme mukauttaa käyttäytymistä kohti YK:n ihmisoikeusjulistuksen tasoista ihmisarvon ymmärtämisen tasoa.

Muokattu 4.9.2017 kello 00:59

Voiko entistä tiiviimpi Euroopan talousliitto toimia?

Nyt kun suomalaisessa mediassa on noustu monin paikoin puolustamaan tiiviimpää talousliittoa Eurooppaan, niin mitä tiiviimmästä euro-liitosta hyötyisi Suomi? Onko itsekkyys EU:ssa valtiotasolla nykyään kiellettyä? Miten erilaiset kulttuurit sopeutuvat mahdolliseen entistä tiiviimpään taloudelliseen yhteistyöhön vai käykö kuten yleensä, että hyväuskoisten hölmöjen avulla huijarit rikastuvat entistä enemmän?


Minusta on ainakin alkanut tuntua siltä, että ihanteiden mukaiseen Euroopan integraatiokehitykseen ei olla kaikkialla Euroopassa vielä valmiita. Ei Euroopasta ehkä saa vahvojen yhteiskunnallisten kulttuurien johdosta kovinkaan helposti modernia Jenkkilää. Edellistä voi hahmottaa kysymyksellä tuttavapiirissä, että moniko pitää itseään ennemmin eurooppalaisena kuin suomalaisena.


Velkatalousongelmaa ei mielestäni ratkaista tiiviimmäällä Euroopan integraatiolla, vaan olisi korkea aika myöntää virheet valtiontalouksien johdossa kuten myös yksityisellä pankkisektorilla. Toisaalta hätäratkaisuna taloudellisesti tiiviimpi Eurooppa voi toimia, mutta ei vielä tässä ajassa, koska aito eurooppalainen minuus puuttuu ehkä Välimeren valtioissa kuten myös täällä peräpohjolassa.
Kun yritetään rykäistä projekti kasaan vuodessa tai kahdessa, jonka inhimillinen tahti olisi kokonainen sukupolvi, niin ei tässä hyvin tule käymään. EU ei pärjää tällä hetkellä kansantalouksien joukkuueena, koska kansantalouksien erot ovat niin suuret, vaikka kehumista ei ole parhaillakaan euro-mailla. Laitetaan euronippu kasaan vasta sitten tiiviimmin, kun tasoerot eivät ole väliltä ykkösdivari vitosdivari.
Toivottavasti euroskeptikot voittavat, vaikka huijarivaltiot yrittävätkin kupata rikkaampaa hyväuskoista pohjoista euro-aluetta varmaan jatkossakin, koska piikki on EVM:n myötä auki...
Summauksena, teennäinen omaisuuden ylläpito ei ole kestävän talouden mukaista eikä tule ikinä olemaan.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Hermiitin suuri palkkavertailu

Tässä seuraavaksi esitän Tilastokeskuksen sivuilta löytyvien palkkatilastojen pohjalta laaditun blogimerkinnän.
Yksityisen sektorin tuntipalkat mediaani vuonna 2010 
"Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät (esim. työajan lyhennyskompensaatio ja luontoisetujen verotusarvo). "

http://tilastokeskus.fi/meta/til/ystp.html
Ammatti tuntipalkka mediaani lisineen euroa v. 2010
221 Lääkärit 42,86
264 Toimittajat, kirjailijat ja kielitieteilijät 22,67
2643 Kääntäjät, tulkit ja muut kielitieteilijät 22,89
31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat 17,00
311 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat 16,24
3112 Rakentamisen asiantuntijat 17,65
3115 Konetekniikan asiantuntijat 17,64
322 Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 17,31
32211 Sairaanhoitajat 17,72
3257 Terveys- ja työsuojelutarkastajat 20,03
3322 Myyntiedustajat 11,80
3411 Lainopilliset avustajat ja järjestöalan asiantuntijat 22,39
5311 Lastenhoitotyöntekijät 9,80
5321 Lähihoitajat 14,13

711 Rakennustyöntekijät ym. 15,40
7115 Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät 16,25
7126 Putkiasentajat 16,62
721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 15,05
7223 Koneenasettajat ja koneistajat 15,14
7411 Rakennussähköasentajat 16,72
81 Prosessityöntekijät 16,13
8121 Metalliteollisuuden prosessityöntekijät 18,86
8131 Kemianteollisuuden prosessityöntekijät ym. 15,43
8143 Paperituoteteollisuuden prosessityöntekijät 15,27
8171 Paperimassan sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät 19,97
83441 Ahtaajat 21,34
83442 Trukinkuljettajat ym. 15,32
911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 9,37

Sivusto jolta tietoja löytyy: http://stat.fi/til/ystp/tau.html

"Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 255 euroa lokakuussa 2010"
http://stat.fi/til/yskp/2010/yskp_2010_2011-09-27_tie_001_fi.html
"Valtiosektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 3 456 euroa marraskuussa 2011"
http://stat.fi/til/vkp/2011/vkp_2011_2012-05-24_tie_001_fi.html
"Kuntasektorilla säännöllisen työajan ansio oli kuukausipalkkaisilla 2 848 euroa lokakuussa 2011"
http://stat.fi/til/ksp/2011/ksp_2011_2012-05-09_tie_001_fi.html

Pikaiset johtopäätökseni ovat seuraavat:
Ahtaajien mediaanituntipalkka lisien kanssa 21,34 euroa, kun ilman lisiä keskituntipalkka jää 19.60 euroon.
Toimittajat yms. ansaitsevat myös ihan kivasti 22,67 euroa.
Yksityissektorin lääkäreiden mediaanituntipalkka 42,86 euroa on selvä osoitus huonosta yhteiskuntapolitiikasta! Ei toisten sairauksilla saisi sivistysvaltiossa tuolla lailla rikastua!
Kokonaisarvioni on, että kuntatyöntekijöiden ja valtiontyöläisten palkkasummaa on hyvä leikata varsinkin jos teollisuuden tuntipalkat eivät pysy enää palkkakehityksessä ainakaan kaikilla aloilla mukana.

Tuhat tuhatta miljoonaa

Vai pitäisikö sanoa, että tuhot tuhotummat miljoonat?

Tähtitieteellisten lukujen käsittäminen on monille vaikeaa, varsinkin kun käytännössä ihminen tulee hyvin toimeen omassa taloudessa yleensä alle sadantuhannen euron rahamäärillä ainakin.

Miljoonaa euroa on jo varsin suuri luku, jos ajattelee että miljoonan euron verokertymään joutuu 2500 euron palkalla ja 20 prosentin kunnallisverolla tekemään töitä 2000 kuntalaista kuukauden tai tietenkin 167 kuntalaista vuodessa, mutta kuntapolitiikassa miljoona on äkkiä törsätty.

Miljardi on hyvin suuri luku, koska silloin on kyseessä tuhat miljoonaa, jonka suuruisen verotulon valtion kassaaan tekisi 3000 euron palkalla ja 25 prosentin valtion tuloverolla 111111 kansalaista vuodessa.

Biljoona on tähtitiedettä, mutta kyseessä on silti miljoona miljoonaa, jonka suuruisen verotulon valtion kassaan tekisi 3000 euron palkalla ja 35 prosentin valtion veroasteella 79.365.079 siis noin 79 miljoonaa kansalaista vuodessa.

Jatketaanpas tätä vielä seuraavalla lukunimellä: suomeksi triljoona on tuhat biljoonaa tai miljoona miljardia.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Tiedemies Halla-aho?

Kansanedustaja Jussi Halla-aho vaikuttaa monen mielestä ehkä tiedemieheltä, mutta onko hän itse asiassa kirjoitusten valossa kovinkaan tieteellinen mies?

Ymmärtääkö Jussi Halla-aho esimerkiksi sen, ettei oikeusvaltion toiminta voi perustua ikinä matemaattiseen todistamiseen.

Ymmärtääkö Jussi Halla-aho sen niin sanottuna faktamiehenä, että ihmisen käytöstapojakin voi halutessaan yleensä kohentaa ja viime kädessä tapakouluttajana toimii oikeuslaitos.

Ymmärtääkö Jussi Halla-aho sen, ettei politiikka ole yhden miehen sanelua demokraattisessa oikeusvaltiossa milloinkaan.

Luulen, että Jussi Halla-aho ymmärtää, mutta hän haluaa ehkä olla kaikenselittävä ja ruotuun laittava faktamies eli hyvän ja inhimillisen tiedemiehen vastakohta tulkinnallisten selitystensä kanssa. Jos edellinen on laskelmoitua, niin kyseessä on puhtaan provokatoorisesti ohjattu poliittinen urajatkumo.

Sano ei provolle, siispä sano ei myös Halla-aholle.

Eurooppa todella tarvitsee vakausmekanismin

Euroopan väliaikainen vakausrahasto (EVVR) muuttuu uudella sopimuksella heinäkuun alusta Euroopan vakausmekanismiksi. Eurooppa-neuvoston internet-sivustolla todetaan seuraavaa: 

"Se voi myöntää jäsenilleen lainoja, myöntää ennalta varautuvasti rahoitusapua, ostaa tukea saavien jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoja ensi- ja jälkimarkkinoilta sekä myöntää lainoja rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamiseksi."

Varsinainen EVM-sopimusasiakirja löytyy täältä: http://www.european-council.europa.eu/media/582911/14-tesm2.fi12.pdf

Kannattaa myös katsoa tämä seuraava linkki: http://www.ulkopolitiikka.fi/article/817/valineet_ja_mekanismit/

Ja kannattaa lukea myös valtiovarainvaliokunnan lausunto eduskunnan sivuilta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_1_2011_p.shtml

Mielestäni suhdannevaihtelujen tasaajana eri euromaiden välillä EVM on välttämätön, mutta edellinen ei poista Euroopassa vallitsevaa demokrativajetta ja populismin nousua aivan kokonaan. Kuitenkin vakaa talous on se pohja jonka varaan globaalissa markkinataloudessa kullekin valtiolle luodaan perustoimintaedellytykset.

Espanjan mahdollinen pankkituki saattaa mennä jo EVM-puolelta, jossa Suomen rahoitusvastuu lienee yhä se noin 12,5 miljardia euroa. On joko oltava kiinteä osa Eurooppaa tai alkaa linjalle suo, kuokka ja Jussi. Itse en kuokkimista kaipaa...

Siispä, tietoa löytyy melko paljon asioista, kun vaan viitsii hakea.

Populistit pelottelevat euron kaatumisella, mutta turhaan niin turhaan, koska poliittinen enemmistö ei anna euron kaatua...

"Sopimuksen on määrä tulla voimaan 1.7.2012. EVM on euroalueen pysyvä kriisinhallintamekanismi, jonka on tarkoitus korvata nykyiset väliaikaisjärjestelyt."

http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120426Hallit/name.jsp

Asuntojen hinnoissa ei ole suurta kuplaa

Vaikka asuntojen reaalihintaindeksin mukaan asuntojen hinnat ovat pienoisessa laskussa, niin silti trendi on selvästi nouseva vieläkin. Kuplasta on kyse, jos arvonnousu olisi katteetonta, mutta asuntojen kohdalla näin ei ole, vaan asuntojen hintakehitys on yksi selvä indikaatio kasvavasta kansantaloudesta.

Lähteet: http://www.findikaattori.fi/fi/92 ja http://stat.fi/til/ashi/2012/04/ashi_2012_04_2012-05-25_tie_001_fi.html

Etenkin Findikaattorin sivustolla löytyy mielenkiintoinen kuvaaja, josta voi tulkita, että ennen 1990-luvun lamaa asuntojen reaalihintaindeksi nousi jyrkästi, jonka jälkeen pisteluku tuli alas että tuntui, mutta ei mielestäni kumminkaan kovin paljon. Vuonna 1989 pisteluku oli noin 130 koko maassa ja vuonna 1993 pisteluku oli pääkaupunkiseudulla noin 60. Joten edellisestä voimme laskea että pisteluku laski noin 54 prosenttia. Siispä 54 prosenttia leikkaantui asuntojen hinnoista keskimäärin 1990-luvun lamavuosien ansiosta, jota aikakautta voi pitää modernin ajan pahimpana talousahdinkona Suomessa.

Tarkkanäköinen huomaa myös Findikaattorin kuvaajista, että vuoden 2008 lama näkyy selvästi myös asuntojen reaalihintaindeksissä, vaikka pitkäkestoinen trendi on edelleen selvästi nouseva 1990-luvun laman jäljiltä.

Toisessa linkissä avautuu kuvaaja Tilastokeskuksen 25.5.2012 julkistamaan vanhojen asuntojen hintakehitykseen, jonka mukaan huhtikuussa hinnat nousivat, josta voi päätellä, että ostovoimaa kansalaisilla riittää joko velalla tai ilman. Tosin yleensä varmaan asunnonosto rahoitetaan pääosin velkarahalla.

On täysin edesvastuutonta ja perätöntä asuntovelallisten pelottelua toisin sanoen väittää, että asunnoissa olisi suuri hintakupla, koska se ei pidä tilastojen antamien viitteiden mukaan mitenkään paikkaansa. Hinnat voivat kyllä rytistä alas seuraavan laman myötä ehkä tuon 50 prosenttia, mutta pitkäkestoisena malttivelalla ostettu asunto tai parhaimmillaan kiinteistö on edelleen hyvä sijoitus perillisten tapeltavaksi...

Huono velallinen on velanmaksukyvytön

Eihän nyt kai kukaan velkoja kai oikeasti halua haitata velanmaksajan takaisimaksukykyä edes uusliberaalisessa ihanneyhteiskunnassa? Silloin kun velallisen velanmaksukykyä halutaan merkittävästi haitata, niin ei voi olla kyse kuin tunteettomasta psykopatiasta varsinkin jos asian esittää vielä joku pankinjohtaja.

Pankin toiminta perustuu pitkälle kerätyn rahasumman sijoitustoimintaan, josta yksi osa-alue etenkin Suomessa on merkittävän kiinteistö ja asunto-omaisuuden lainarahoitus.

Järkevä pankinjohtaja pitää velallisen velanmaksukyvystä huolta vastuullisilla yhteiskuntapoliittisilla lausunnoilla, eikä toimi edes mielikuvatasolla velallisen maksukyvyn tappajana. Erilainen käsitys voi pankinjohtajalla olla jos hän kuvittelee kansalaisten uhkaavan hänen asemiaan, jolloin ihmisarvon merkitys alenee merkittävästi etenkin psykopaattisessa riistoajattelussa.

Toitotetaan paljon velallisen vastuuta, mutta mikä vastuu on lainaajalla? Mielestäni lainottajien vastuu pitää olla suurempi, jotta velallisia ei ääritapauksissa ajeta itsemurhaan pankkien suuntaan kumartavien yhteiskunnallisten päättäjien toimesta.

Tämä kirjoitus pätee myös jossain määrin valtiotasolla...