perjantai 28. syyskuuta 2012

Aivokemiallinen lobotomia?

Katsoin tänään Yleisradion Teema-kanavalta (28.9.2012) hulluuden historiasta kertovaa dokumenttia, joka oli minulle jossain määrin järkyttävää katsottavaa skitsofreniadiagnosoituna. Samalla kyseisen ohjelman myötä heräsi mieleeni kysymys: entä jos antipsykoottinen lääke vaikuttaa aivokemiallisesti jossain määrin samalla lailla kuin lobotomialeikkaus? Vai onko aivokemiallinen lobotomia pelkkää antipsykiatristen ajattelijoiden tuotosta?

Psykiatrisessa farmakologiassa puhutaan reseptorisalpauksista aivoissa, mutta kukaan ei ole vieläkään selvittänyt kuin ehkä muutamilla lauseilla minulle antipsykoottisten lääkkeiden suoria vaikutuksia selvästi, vaikka olen syönyt kyseisiä lääkkeitä jo vuodesta 2004. Haluaisin olla virkeämpi ja toimeliaampi, mutta entä jos lääkitys estää sen? Vai onko kyse sittenkin vain välillä vaikea-asteisenakin diagnosoidusta paranoidisesta skitsofreniasta.

Vaadin selvitystä tähän tulevaisuudessa ja paljon enemmän, kun puhutaan kritiikittömästi antipsykoottisten lääkkeiden hyvistä vaikutuksista. Onhan toki huomattava, että antipsykootti vie harhaisuuden varsin usein pois, mutta viekö se myös jotain muutakin pois? Psykiatrit yleisesti vähättelevät antipsykoottisten lääkkeiden sivuvaikutuksia, vaikka on ilmeistä, että ne eivät ole psykiatrian kehittymisen loppuhuipennus, vaan ehkä alkusoitto skitsofreniadiagnosoitujen ihmisten paremman elämänlaadun mahdollistajina.

Antipsykootti tai neuroleptilääkityksen auttaessa psykoosiin voi kokea syvän kiitollisuuden tunteen ihan sen vuoksi, ettei tarvitse elää maanpäällistä helvettiä totena, mutta onko tämä kaikki sen arvoista, jos psykiatrit panttaavat tietojaan norsunluutorneissaan? Tietoa kehiin ja lisää tutkimusta psykiatrian alueella etenkin farmakologian osa-alueella, eikä pelkkää asioiden vääristelyä mengelemäisin ottein! Ottakaa nyt hyvät psykiatrit pallo haltuun tai teille joutaa pallo jalkaan.

Kerran totesin eräälle psykiatrian dosentille, että kaikkihan neuroleptejä söisivät, jos ne ovat ehdottoman hyviä lääkkeitä, mutta kuinka moni psykiatri on edes maistanut näitä lääkkeitä???

Vaadin totisesti selvitystä skitsofreniadiagnosoitujen lääkityksen tilasta ja avoimuuteen siirtymistä psykiatrian alan ammattilaisten osalta! Ja vaadin vielä moneen kertaan.

Terveisin Kimmo Hoikkala,

Luottamustehtävä tällä hetkellä: sihteeri Suomen skitsofreniayhdistys ry

HS-raati on makutuomarien idioottiraati (päivitetty 29.9.2012)

Onnittelut Osmo Soininvaara hyvästä raati-vastauksesta.

Tekivät itsestään idiootteja kaikki ei-vastanneet. Makutuomarina on helppo olla, mutta mikä on vaihtoehto. Etenkin ihmettelen somessa paljon viihtyvän Erkki Tuomiojan kantaa tähän kysymykseen.

Lähde: http://www.hs.fi/kulttuuri/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Parantaako+median+murros+tiedonv%C3%A4lityksen+laatua/a1305602053075

Uusi Suomi blogeissa vastasin hieman kattavammin 28.9.2012:


Hesarin raatilaiset haluavat palata menneisyyteen?




HS-raati on makutuomarien idioottiraati, josta osoituksena menneisyyttä kaipaavat ei-vastaukset kysymykseen: Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua?
Onnittelut kumminkin Osmo Soininvaara hyvästä raati-vastauksesta.
Tekivät mielestäni itsestään idiootteja kaikki ei-vastanneet. Makutuomarina on helppo olla, mutta mikä on vaihtoehto median nykyiselle tilanteelle? Etenkin ihmettelen somessa paljon viihtyvän Erkki Tuomiojan kantaa tähän kysymykseen, jossa hän toteaa muun muassa seuraavaa: "Hallitseva trendi on ilman tätä uutta kilpailuakin ollut uutistarjonnan ja -analyysin pinnallistuminen, viihteellistyminen ja kaupallistuminen."
Vaihtakaa jo ei-älymystö levyä vai ettekö pysy matkassa mukana?
Tietenkin on määrittelykysymys mitä tarkoitetaan laadulla ja tiedonvälityksellä?
Itse määrittelisin laadun tiedonvälityksessä siten, että tarjotaan tietoa paljon määrällä eikä vaikenemalla kuten älymystö tekee lähes poikkeuksetta.


Lisäys 29.9.2012: Miksi Tuomiojakin itkee kaupallistumista, kun kansa sen päättää edelleen mitä ja paljonko lukee, vaikka se lienee valitettavaa, että journalismissa ei voi unohtaa kaupallisuutta. Tiedejulkaisutasoisia kirjoittajia enemmän nettiin, niin sillähän täytettäisiin nopeasti kansalaisten informaatiovaje, mutta eihän nämä Enqvistit ja kumppanit saarnaa muuta kuin kaupallisin teoksin - hävetkää!

torstai 27. syyskuuta 2012

Rotesti elää vai kosto elää?

Mielestäni perussuomalaisten kannattajakunta ajattelee protestoivansa, mutta oikeasti he kostavat yhteiskuntaa kohtaan. Jaa miten niin? Siksi koska perussuomalainen on varsin usein ylemmyydentuntoinen omasta mielestään aliarvostettu, vaikka todellisuudessa perussuomalaiset miehet ovatkin varsin hyvin palkattua väkeä ehkä jopa keskimääräistä paremmin ansaitsevaa porukkaa.

Ei perussuomalaiset oikeasti köyhiä lähiöasujia kuuntele, vaan he kuuntelevat vain rahan ääntä, ja he kuuntelevat siten ainoastaan heikkoja signaaleja markkinoilta kuten kvarttaalikapitalistit. Luulevat raukat, että asiat tulevat itsevarmanoloisella huutamisella talous kuntoon, mutta he ovat väärässä.

Ihmisistäkin pitää välittää aidosti eikä populistisin elkein. Ei kuuntelu riitä jos ei tee mitään. Jotkut tekee ennen kuin puhuvat ja lyövät sitten tulokset pöytään, mutta toista se on perussuomalaisten toiminta, jolloin luvataan paljon, mutta ei tehdä käytännössä mitään. Tietenkin on poikkeuksia ja hyvänlaatuisia ehdokkaita löytyy perussuomalaisistakin, vaikka näytöt saattavatkin kuntapolitiikassa olla melko vähäisiä, jos itsevarmaa huutoa monissa valtuustosaleissa ei sellaisena pidä?

Uutisköyhä päivä monessa suhteessa, mutta ei Tampereella


Olenko väärässä jos väitän, että kulunut päivä oli melko köyhä uutispäivä. Ei ollut leiskuntaa ainakaan poliittisella rintamalla pahemmin, eikä oikein ulkopoliittisissa kysymyksissäkään.
Paavo Väyrynen oli tietenkin äänessä, mutta taitaa äijä olla jo kutistunut olemukseltaan, kun hänellekin kelpaa jo tavallinen kunnanjohtajan palkka.
Tampereelta ei kuulu oikein muuta kummia kuin tämä Aamulehden uutinen Jättitunnelista: http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194769023384/artikkeli/tunneliraha+jai+tampereen+budjettiin+aanin+6-5.html
Olen kääntynyt ehdottoman kielteiseksi Jättitunnelia kohtaan, varsinkin kun tänään oli Aamulehdessä kuntavaalitapahtumamainos Jukka Gustafssonilla, jossa luki: "Palveluja. Ei tunnelia."
Vaalimökeistä Keskustorilla olisi kiva kuulla, että milloin ne tulee sinne? No käyn huomenna katsomassa, joko ovat siellä.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Recomendation to Google Search

Google should block anonymous forums in Google Search, because that is the best way to teach to all internet users and so on publishers to write and publish anything at all under responsibility in the name of the freedom of speech. 
Allthough this recomendation is not recomand to Google censor all the forums in Google Search, if forum is moderating messages before published in web or forum mainusers write by own name. Google really should to little bit more this to better freedom of speech worldwidely.
Specially thanks to all Google Search hit founders this page and also all the other viewers.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Toiseuden kunnioitus ei pidä rajoittaa ilmaisunvapautta

Aloitan kirjoitukseni lainaamalla Helsingin entisen piispa Eero Huovisen kirjoitusta: "Emmanuel Lévinasin hengessä voidaan sanoa, että toisen toiseuden suojeleminen on eettinen velvollisuus ja siten rakkauden osoittamista toista kohtaan."
Voiko Jumalan pilkkaamisesta tai toisen uskonnon pyhien henkilöiden pilkkaamisesta sitten joutua Suomessa vieläkin käräjille? Ilmeisesti voi, jos ottaa vaikka KKO:n melko tuoreen päätöksen tapauksesta Halla-aho, jossa yksi osa tuomiosta tuli uskonrauhan loukkaamisesta ja tässä tapauksessa nimenomaan Islamin uskoisten loukkaamisesta.
Hesarin päätoimittaja Mikael Pentikäinen käsittelee tämän päivän kolumnissaan viimeistä maailmanlaajuisen kohun aiheuttanutta Youtubessa julkaistun islamistien häpäisyvideota ja sen julkaisua sananvapauden kannalta. Pentikäinen toteaa loppukaneetissaan seuraavaa: "Goog­le on tai­ta­vas­ti val­jas­ta­nut in­ter­ne­tin va­pau­den lii­ke­toi­min­tan­sa pe­rus­tak­si. Tä­mä ei tar­koi­ta, et­tä yh­tiö voi pes­tä kä­ten­sä yl­lä­pi­tä­män­sä ka­na­van si­säl­löis­tä. Verk­koon­kin kuu­luu va­pau­den li­säk­si vas­tuu."
Nythän ei kumminkaan oikeasti ole kyse Googlen bisneksestä, vaan kyse on uskovaisten piirien perusteettomasta halusta rajoittaa kansalaisten ilmaisunvapautta. Toiseuden kunnioittamisen puutteesta voi Suomessa käsittääkseni joutua jopa muutkin käräjille kuin Halla-aho. Jo vuoden 2008 kesällä jouduin itsekin uskovaisen uhkailun kohteeksi, kun aloitin Hesarin nettikeskusteluissa keskustelun otsikolla "Jumalan tahto vai aivopesua?" tai paremminkin siinä syntyneessä keskustelussa. Ehdotin nimittäin kun nimimerkki Joulupukki oli viestiketjussa ollutta saarnajaa vastaan, että mitä siitä tulisi jos käräjillä olisivat Jumala vastaan Joulupukki?
Tässä kirjoitukseni joka on voimassa tänäkin päivänä:
Jumalan tahto vai aivopesua?
Hermiitti  |  15.7.2008 15:00

Onko usko opittua vai perustuuko se todellakin kuten kristityt esittävät pyhän hengen kosketukseen? Lapsi joka kasvatetaan toimimaan tiettyjen kaavojen mukaan ei nähdäkseni kykene kriittiseen ajatteluun uskonasioista, sillä hän tottelee mielummin uskonnollista auktoriteettia kuin järjen ääntä. Usko voi kokemuksena olla hyvä, mutta jos uskovaisella on jatkuva huono olo syntiensä takia ja sitä myötä helvetin pelko, niin onko ajatus kauniista ja niin rakkaasta uskosta enää terveellä pohjalla?

Miten on mahdollista, että erilaisilla herätysliikkeillä ja uskonlahkoilla on valtiovallan siunaus toiminnalleen? Minusta tästä aiheesta olisi äärimmäisen tärkeätä käydä vapaata keskustelua, sillä ihmisellä on Jumalan Sanankin mukaan vapaa tahto. Ei lyödä ketään Raamatulla päähän, eihän?

Rauhaa toivoen psykoosissa uskonnollisia piirteitä kokenut Hermiitti.

Toiseutta voi kunnioittaa, mutta ilmaisunvapautta ei saa rajoittaa. -23.9.2012 Hermiitti

perjantai 21. syyskuuta 2012

Euro- vai kuntavaalit?

Kun perussuomalaisilta kysytään, niin kuntavaalit ovat heidän julkilausumien mukaan myös vallitsevan euro-myönteisen hallituspolitiikan testi, mutta keiden perussuomalaisten?

Perussuomalainen junttiosasto ilmeisesti  luulee, että työtä riittää, vaikka Suomi jäisi kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden ulkopuolelle eroammalla nyt aluksi eurosta.

Mielestäni sikspäkki-hallitus on perustellut euro-kantansa niin hyvin, ettei se jätä epäilyille sijaa. Eurossa kannattaa olla mukana ihan jo taloudellisin perustein puhumattakaan kansojen välisen yhteistyön tärkeydestä globaalissa markkinataloudessa.

Kaltaiseni äänestäjä! Nyt ei ole kyse euro-vaalista, vaan nyt on kyse kuntavaaleista! Kiinnitä erityistä huomiota oman kuntasi ehdokastarjontaan ja katso millä puolueella on paras ja uskottavin lista. Tampereella paras lista on yllättäen sosialidemokraateilla, vaikka en ole muiden listoja edes vielä katsonutkaan, eikä taida olla tarvetta edes katsoa.

torstai 20. syyskuuta 2012

Suomalainen koneinssi

Nyt kun konapajayhtiö Metso luopuu lisäosingoista onneksi, niin eikö tuota rahaa voisi käyttää järkevämmän strategian mukaan panostamalla tuotekehitykseen ja tulevaisuuteen vaieikö edes yritysjohto enää näe tulevaisuutta? Osakkeenomistajilla mukaan lukien valtio on ilmeisen suuri tarve kotiuttaa pelkästään voittoja jopa lisäosingojen toivossa, kun samalla saneeraataan tekeviä Metson työntekijöitä portista ulos.
Käsittääkseni perinteisen monialakonepajayhtiö Valmetin ajoista alkaen on suomalaisessa konepajateollisuudessa haluttu panostaa innovatiiviseen insinöörityöhön. Suomi ei kylläkään pysy kilpailussa mukana, jos konepajateollisuuden tuotteet eivät ole verrattavissa sveitsiläiseen kellontekotaitoon tai vähintäänkin saksalaisiin mersuihin. Turha kilpailla määrällä kiinalaisia tuotteita vastaan, vaan laatua pitää tulla Suomesta takuulla, ja sen tae on toivottavasti hyvällä tasolla oleva suomalainen insinööriosaaminen.
Insinööreissä ei toisaalta ole käsittääkseni suomalaisessa teollisuuden historiassa moniakaan selfmade-henkilöitä eli kaikki itse tehneitä omassa pikkupajalla aloittaneita, ja sittemmin suureksi konserniksi paisuneita konepajayrityksiä. Insinööri ei ole ehkä merkittävin koulutusmuoto yksityisyrittäjälle, vaikka heikäläisillä voisikin olla paljon annettavaa yrittäjinäkin suomalaiselle yhteiskunnalle. Tuotekehitysmäärärahojen perään itkiessäni pitää todellakin muistaa tämä asia, että insinööreistä on tullut osin byrokraatteja tosin yleensä yksityiselle sektorille. Tee työtä, jolla on merkitys ja kysyntää lienee jo monilta unohtunut jopa konepajateollisuudessa.
Innovatiivisuus ei ole sitä ettei edes yritä, joten yrittäkää ja näyttäkää mistä suomalainen insinööri on tehty! :)

SDP ohi kokoomuksen

Ensiksi tuli viisaus sitten tuli sosialidemokratia eikä päinvastoin, vaikka sosialidemokraattinen puolue pitää myös epäviisaiden puolia. Nyt tsemppiä kaikille Puheenvuoro blogipalstan sosialidemokraattien kuntavaaliehdokkaille ja hyvää kampanjatyötä!

Äänestäjille sanoisin, että ainoa aito vaihtoehto on sosialidemokraattinen puolue mikäli haluaa hienosäätää nykyistä päätöksentekoa parempaan suuntaa, koska kansakuntamme on kokoomuslaisen ylivallan alla.

Viisastuin lopultakin, ja tulin sosialidemokraatiksi itsekin.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Perus-äijä ei tunne häpeää?

Perussuomalaisuudessa on julkiperussuomalaisia seurattuani kyse paljolti siitä, että häpeä on täysin vieras käsite heikäläisille. Häpeä toisin sanoen puuttuu tai sitä ei ainakaan tuoda julkisesti esiin. Niin sanottujen vahvojen äijien mottohan on Suomessa ollut jo kauan, että suomalainen mies ei itke, mutta entä sitten kun poru tulee? Menettekö piiloon?

Häpeään auttaa joskus asioiden suhteuttaminen ja oman erehtyväisyytensä huomaaminen, jonka jälkeen huomaa taas olevansa hyväksyttyjen joukossa. Häpeästä selviytymiskeinot vaikuttaa perussuomalaisesta poppoosta puuttuvan lähes täysin, jonka vuoksi herää kysymys, osaavatko he hävetä mitään milloinkaan. 
Kuitenkin ihminen on erehtyväinen, mutta perussuomalainen äijä sitä ei ole, vaikka joku osoittaisikin heidän älyttömyytensä todeksi. Keuhkoojaporukkaan samaistuu perussuomalaisiin ja voi olla, että joukkoon eksyy myös hyvänlaatuisia kansalaisia. Toisaalta keuhkoojasta voi tulla hyvänlaatuinen, mikäli ymmärrys elämästä kasvaa tai sille on ylipäätään edellytyksiä. 
Kaiken kaikkiaan perussuomalaisten vaaliase on viime aikoina ollut vihan synnyttäminen varsinkin sosiaalisessa mediassa, eikä tuota voi kovin terveenä ilmiönä kukaan pitää, varsinkaan kun perusäijät eivät edes häpeä mitään!

PSTäsmennän vielä, että kirjoista luettuna häpeä on tietenkin häpeilemättömänkin luettavissa, mutta tässä avauksessa viittaan lähinnä kokemusperäiseen häpeän kokemukseen.


maanantai 17. syyskuuta 2012

Miksi demarit?

Pitää ehkä vielä perustella, että miksi haen sosialidemokraattisen puolueen jäsenyyttä. Lyhyesti sanottuna vaikuttaa siltä, että demarivaikuttajat ovat ihmisen puolella vilpittömästi mutta realistisesti vastuuta kantaen.

Aatteet ratkaisevat puoluevalinnan sikäli kuinka lähellä ne omaa ajatusmaailmaa ovat. Onhan demarien menneisyydessä olleet Pälkäneen liike yms. Toisaalta voisi sanoa, että nuorempana radikaali ja vanhempana sosialidemokraattinen konservatiivi ja tuo voi pitää joidenkin kohdalla paikkansa.

Itse en ole varsinainen radikaali varmaan ikinä ollutkaan, jos ajoittaista turhautumista ei sellaisena pidä.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

"En sano julkisesti mitään ja uudelleenvalintani on varma!"

Miksi Suomessa asuu noin pöhlö kansa, että otsikon mukainen tilanne vallitsee monen kunnanvaltuustoon paikkaa hakevien kansalaisten keskuudessa. Keskustelkaa kansan kanssa, jotta uskottavuutenne voisi vielä nousta.

Yksittäisten asiakokonaisuuksista irroitettujen mielipiteiden pohjalta viharyhmiä nettiin perustaville sanoisin, että onko mielenterveytenne aivan kunnossa?

Oikea suora vai vasen koukku?

Kumpaa poliittista taktiikkaa edustaa perussuomalaiset? Lyökö perussuomalainen lujempaa oikealla suoralla vai vasemmalla koukulla? Mielestäni perussuomalaisia voi äänestää myös niin sanoakseni punavihersokea kansalainen vai eikö voi?

Pahuuden retoriikkaa on käytetty niin paljon perussuomalaisia vastaan sosiaalisessa mediassa ja perinteisessä mediassa, että eikö nyt ole aika äänestää perussuomalaiset valtaan vähän joka kunnassa ja katsoa rauhassa heikäläisten osaamisen taso. Virheellisiä lupauksia annetaan kaikista puolueista, mutta etenkin perussuomalaisten kommentit tuntuvat olevan suurennuslasin alla.

Ei yksi puolue suomalaisessa yhteiskunnassa ja monipuoluejärjestelmässä voi meitä kaikkia kadotukseen eutanasialaeista huolimatta kai viedä.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Huono yhteiskuntapolitiikka on syy ääriliikkeisiin

Turhautunut suomalainen on yhteiskunnan vihollinen numero yksi. Hyvällä yhteiskuntapoliittisella päätöksenteolla voitaisiin tehdä paljon lähinnä suomalaisia nuoria miehiä koskevan turhautumisentunteen estämiseksi. Itse en halua elää maassa, jossa vaeltaa osa väestöstä pystyynkuolleina kansalaisina vailla päämäärää saati hyvää elämää.

Perussuomalaiset ovat antaneet demokraattisen vaihtoehdon turhautumiselle. Perussuomalaiset jopa kuuntelevat näitä turhautuneita suomalaisia nuoria miehiä edes välillä eivätkä vain lyö sanallisella ruoskalla selkään. Kuuntelu ja kansan arvostus ei ole jokaisessa poliittisessa liikkeessä itsestäänselvyys, vaan monet huipulla olevat päättäjät ovat sokaistuneet ehkä osin oman erinomaisuuden tunteen johdosta.

Älkää syyllistäkö, vaan etsikää ratkaisuja. Teennäisyys ei uppoa kaikkiin kansalaisiin eikä varmasti ainakaan niihin, jotka ovat turhautuneita. Konsensus-Suomi on lähiökansalaisten tappolinja.

Ääriliikkeillä pelotellaan turhaan perussuomalaisten äänestäjiä samalla kun yhteiskuntamme rakenne rapistuu ja vallankahvassa heiluu samat päättäjät. Ei firmassakaan johto voi jatkaa, jos asiat hoidetaan riittävän huonosti. Missä satumaassa kansa konsensus-Suomessa oikein elää, kun ihmisten hätä näkyy lähes jos ei näykin omassa kodissa ja sitten ei saisi äänestää aitoa vaihtoehtoa?

Testaan kuntavaaleissa perussuomalaisten äänestämistä ensimmäisen kerran täällä Tampereella.

Perustelen tätä asiaa vielä ennen kuntavaaleja. Lyhyesti sanottuna, olen liian turhautunut, että voisin äänestää hallituspuolueita.

Jaa niin ääriliikkeistä sen verran, että perussuomalaiset ei ole ääriliike.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Voiko ihminen antaa kaikkensa?

Eino Leinon runossa Elegia sanotaan seuraavasti: "Kaikkeni annoin, hetken ma heilua jaksoin..."

Mitä jos antaa kaikkensa, eikä se riitä mihinkään?

Turhauttaako joitakin muitakin elämän kulku?

Milloin voi olla tyytyväinen elämäänsä?

Olen joukossa yksin, mutta niinhän sitä kai jotkut aina ovatkin?

Tämäkin on onneksi vain netissä.

Mikä on objektiivinen arvosi sosiaaliselle medialle?

Tietenkin kun puhutaan arvosta, niin moni käsittää sen yksinomaan taloudellisessa mielessä. Kuitenkin kaikki vaikuttaminen ei ole taloutta, vaan voisi ajatella, että vaikuttamisen kautta voi joko kohentaa tai heikentää kansalaisten hyvinvointia. Lisäksi sosiaalisen median kautta voi saada kokemusta ja vertailupohjaa suhteuttaa itsensä muiden joukkoon, mutta tällöin annettujen palautteiden pitää olla mahdollimman realistisia.

Keskustelunherättäjänä voi olla suuri arvo monille kansalaisille, vaikka herättelijän kirjoitukset nostaisivatkin esiin enemmän vihaa kuin rakkaudellisia tunteita. En usko, että kukaan voi tappaa pelkillä sanoilla ketään ikinä, vaikka esimerkiksi psykoottisessa tilassa voi käsittää sanat aivan väärin. Toisin sanoen tulkinta pettää psykoottisella aina, mutta voi se sitä jossain määrin tehdä myös psyykkisesti terveilläkin henkilöillä.

Sosiaalisen median foorumeiden kasvotusten tapaamiset ovat oivallinen keino välttää rintamalinjojen kaivuuta asemasotaan, vaikka tällöinkin voi valikoitua lähipiiriin henkilöitä, jotka eivät tarjoa lopulta aivan niitä suotuisimpia ihmissuhteita. Ihminen erehtyy aina, mutta oppia voi myös aina ottaa, joten erehtykää, oivaltakaa ja oppikaa! :)

torstai 13. syyskuuta 2012

Milloin kunnat alkavat kilpailla palvelutasolla?

Politiikkaa seuranneena en muista, että juuri mikään puolue missään kunnassa ei aseta hyvää palvelutasoa tärkeämmäksi kuin alhaista kunnallisveroprosenttia. Toki parasta olisi jos kunnan palvelut pyritään järjestämään mahdollisimman hyvin ja alhaisin kustannuksin. Alhainen kustannustaso ei välttämättä tarkoita huonoa palvelua eikä päinvastoin paljolla rahalla saada aina hyvää palvelua.

Kuntien asiakaslähtöinen kuntalaisten palvelu ei ole kaikille itsestäänselvyys, vaikka olisikin jonkin kunnan virkamies. Kuntalaiset määrävät ja asiakas on aina oikeassa kunnes toisin osoitetaan ei päde kuntasektorilla, jonne tulee mielestäni liian vähän palautetta kuntalaisilta mutta aktiivisilta mielipideautomaateilta sitäkin enemmän.

Aiheeseen liittyvä vanha kirjoitukseni

http://hermiitti.blogspot.fi/2011/03/kuntakoko-ei-kerro-mitaan-sen.html

maanantai 10. syyskuuta 2012

Voiko elämän varjopuolta välttänyt olla viisas ihminen?

Itse uskon seuraavaan viisauskäsitteeseen: "Tsze-Kung kysyi millainen on viisas mies. Mestari vastasi:”Hän tekee ennen kuin puhuu ja puhuu sitten tekojensa mukaisesti.” " -Kungfutse

Eihän asioiden ja elämän välttely voi olla viisautta vai voiko? Elämännäkemys on mielestäni keskeisesti sidoksissa siihen mitä ihminen on kokenut. Ääritapauksissa voi olla kokenut niin paljon asioita, että saattaa vaikuttaa lähes kaiken kokeneelta ihmiseltä.

Missä sitten tarvitaan näkemystä elämää kohtaan? Ehkä näkemystä tarvitaan varsinkin silloin kun haluaa jakaa viisaita neuvoja tai kirjoittaa kirjaa. Todellakin uskon kuten moni muukin, että kirjailijaksi ei synnytä vaan kasvetaan.

Viisaus esiintyy kansalaisten parissa ja varsinkin mediassa usein etuliitteen jälki- takaa. Jälkiviisaudella ei ole kumminkaan mielestäni mitään tekemistä korkeamman viisauden kanssa. Korkein viisauden aste on, kun huomaa sen kuinka vähän tietää, eikä luettele kuinka paljon tietää elämän kannalta ehkä epärelevantteja asioita.

Toisaalta tiedon kohdatessa viisaus syntyy sellaista jälkeä, että se alkaa tyhmempää katkeruudessa rypevää suomalaista jurppia. Kuitenkin viisas kyllä tajuaa, että ihmisiä on jopa Suomessa monenlaisia. Kaikkihan me halutaan parempaa elämää, eikö halutakin? Paremmasta elämästä vallitsee kylläkin eri ideologioiden välinen ristiriita, eikä tarvitse olla erityisesti viisas tuon tajutakseen.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

The Euro Truth and mr. truefinn Timo Soini

European Union and euro is mainly for peace and also EU is also for better standard of living to all its citizens, which is, I think, against Timo Soini's opinion, because Soini tells that EU take finns tax-payers money without no benefits att all. Soini has defenetly wrong answer to Finland's EU politics. Social media won't give right answers about finns opinions in this euro or bailouts question, even if we go for publish our writings in the WSJ.

Kokoomuslaiset ovat kohdanneet pelon!

Ilmeisesti propagandatoimisto nimeltään kokoomus yrittää pitää epätoivoisesti kiinni suurimman puolueen asemasta myös kuntavaaleissa, mutta toisin käy koska koko kansa päättää asian eikä vain kokoomuksen kannattajat.

Pelko hiipii kokoomuslaisen takkiin, jos luokkaeroja aletaankin kaventaa eikä enää toimittaisi niitä laventaen. Perinnöt eivät määrää enää kaapin paikkaa, vaan kaapin paikan sanoo kansa!

Kokoomus on menneen ajan puolue, eikä sillä ole tulevaisuutta kuin keskisuurena puolueena, joten miksi äänestät kokoomusta?

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto pikaisessa kotisivuarviossa

Seuraavaksi arvioin niiden puolueiden kotisivujen yleisilmettä, joista löydän ehdokkaani kuntavaaleissa 2012. Kyseiset puolueet ovat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Sivustojen sisältöön en ota juuri kantaa, mutta aion arvioida myös näiden kolmen ja ehkä muidenkin puolueiden kotisivujen sisältöä tarkemminkin vielä kunnes kuntavaalit lähestyvät.


Vihreiden kotisivu 8.9.2012.

Vihreiden kotisivu: http://www.vihreat.fi/ on nopea latautumaan ja kivan simppeli. Oleelliset asiat löytyvät helposti, kuten kuntavaaliohjelma. Näistä kolmesta kotisivusta vihreiden kotisivu on yleisilmeeltään mielestäni paras. 



SDP:n kotisivu 8.9.2012.

SDP:n kotisivu: http://www.sdp.fi/fi/ on mielestäni hieman hitaampi ja vaikeaselkoisempi kuin vihreiden kotisivu. Toisaalta sosialidemokraattien sivustolla on avoin tunnelma ainakin etusivulla, kun jäsenmäärä näkyy yläpalkissa. SDP:n sivusto on hyvä kakkonen.


Vasemmistoliiton kotisivu 8.9.2012.

Vasemmistoliiton kotisivu: http://www.vasemmisto.fi/ on mielestäni ehkä tämän vertailun hitain ja pramein. Kuten sosialidemokraateillakin niin myös vasemmistoliittolaisilla on puheenjohtajan kuva melko keskeisellä paikalla. Helsinkikeskeisyys minua tamperelaisena hieman ärsyttää sivuston taustakuvavalinnassa. Jossain määrin vasemmistoliiton kotisivu on sekavan oloinen etusivun yleisilmeeltänsä.


Toisaalta nämä suunnilleen ensivaikutelma-arvioni eivät kerro varmaan paljoakaan, mutta silti tämän blogimerkinnän sivussa näet myös ruutukaappauskuvat arviointi perusteeksi. Suosittelen kaikkia äänestäjiä kuntavaaleissa perehtymään niiden puolueiden ja etenkin ehdokkaiden kotisivuihin joita mahdollisesti aikoo äänestää, ettei tule kovin ikäviä yllätyksiä.

Lopuksi vielä lisäys: Demareille menee kyllä lisäpisteet sen johdosta, että etusivua päivitetään aktiivisesti. Vihreät päivittävät sivua myös melko aktiivisesti. Perää pitää vasemmistoliitto, jonka päivitykset etusivulta ovat vielä elokuulta tosin tältä vuodelta.


lauantai 8. syyskuuta 2012

Björn Wahlroos ja vihdoin yhteiskunnallisesti terävä huomio

Björn Wahlroos muuttui mielikuvissani yhteiskunnallisesti melko näkemykselliseksi Aamulehden julkaiseman nettiuutisen perusteella. Onko auktoriteetti Wahlroos sitten oppinut tuon oman elämänsä kautta vai onko hän kuullut asiasta muilta?

Wahlroos sanoo, ettei ihmisiä voi enää johtaa käskyttämällä ylhäältäpäin, vaan alainen pitää saada vakuuttuneeksi johtajan päätösten oikeellisuudesta. Tuonhan sanoi jo jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroot että suomalaisia johdetaan edestä eikä takaa.
Tiedä sitten kuinka mukautunut Björn Wahlroos on tähän yhteiskunnalliseen muutokseen, jota on hänen mukaansa tapahtunut johtamiskulttuurissa.
Miksi tosiaan tehdä sellaista jota ei organisaation johdossa edes ymmärretä saati osata?

Vanhat murhat eivät ratkea, vaikka moni tietääkin totuuden

Murhaaja saattaa ottaa rennosti vaikka on laittanut kylmäksi useammankin ihmisen elämänsä varrella. Kyseinen ihmistyyppi saattaa olla jossain määrin haasteellinen ihminen, vaikka toisaalta varmaan kaikilla ihmisillä on salaisuuksia joita ei haluaisi muiden tietävän.

Takuulla on jopa Suomessa on elossa ihmisiä, jotka ovat syyllistyneet rikoksista raskaimpaan ilman oikeustuomiota. Historiallisten murhien selvittäminen on täysin mahdotonta, etenkin jos kansankuntamme on ollut vielä sotatilassa silloin.

Toisaalta lienee olemassa myös ihmisiä, joilla alkaa omatunto kolkuttaa, vaikka he ovatkin tappaneet ihmisen. Tällöin voidaankin mielestäni puhua valoa kohti kulkevasta ihmisestä, jos hän kantaa oikeudellisen vastuun teoistaan.

Tai sitten sotatilan alla tehdyistä hirveyksistä kertovat voivat olla ylpeitä ainakin siitä, että he pysyvät totuudessa. Kansankunta ei voi olla kovin terve, jos se haluaa pimittää veritöitä joita on lähes kiistatta tehty. Näytön puutteeseen voi aina vedota, mutta joskus on ihmisiä uskottavakin.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Sehän oli vaan netissä

Ei kai sillä sitten merkitystä olekaan vai onko? Telkku on eri asia! Kun olet telkussa olet jotain, mutta netissä olet vain netissä.

Auto, Das Auto, the Car, En Bil ja sen omistamisen syvin olemus

Minkä merkkinen auto sinulla on? Jaa, eikö sinulla ole varaa pitää autoa? Miksi et osta autoa? Miksi ostaisin auton? Milloin tarvitset auton? Tosiaan milloin tarvitsen auton?

Tarvitsen auton lähinnä silloin, kun julkinen liikenne ei toimi. Tai autoa tarvitsee jos työssäkäynti sitä vaatii. Toisin sanoen työpaikka on pitkän matkan takana tai sitten joudut vaihtamaan kilometrikorvausta vastaan työajalla työskentelypaikkaasi.

Voisiko olla muita syitä omistaa auto? Takuulla voi olla, koska kokemukseni mukaan joidenkin henkilöiden mukaan auto on merkittävä naapurikateuden tai halveksunnan aiheuttaja. Joko autosi merkki on väärä tai liian oikea ja varsinkin autosi on liian uusi ja kallis. Olikohan se naapurin uusi auto sittenkin autolainalla ostettu? No oli tai ei, niin auton statusarvo lienee melko kiistaton. Jos ei autoa oikeasti juuri mihinkään tarvitse, niin voihan sen avulla sosiaalista statusta ehkä vähäsen nostaa.

Autoilu kumminkin maksaa jo käyttökustannusten perusteella helposti 200 euroa kuukaudessa, joten miksi ostaa auto varsinkaan jos sitä ei ole varaa ylläpitää?

torstai 6. syyskuuta 2012

Suomalainen älymystö?

Listaan seuraavaksi suomalaiset mielestäni parhaimmat ja myös hyvin mediassa näkyvillä olevat asiantuntijat ja älyköt seuraavana. Listalla en laita miehiä paremmuusjärjestykseen, koska heidän osaamisalueensa ovat eri elämän osa-alueilla. Arviot perustuvat suppeaan ja subjektiiviseen kokemiseen.

Heikki Ylikangas, yksi harvoista oikeista suomalaisista historiantutkijoista. Ulosanti on kuin ukkosen jyrinää, voiko vakuuttavampaa miestä enää ollakaan?

Erkki Tuomioja, jossain määrin tärkeilevä, mutta poliitikkosarjan ehdoton ykkönen.

Sami Borg, kun tarvitset näkemystä demokratian tilaan, niin ei liene parempaa miestä kuin Sami Borg Suomessa?

Hannu Lauerma, kun tarvitset näkemystä ihmisen käyttäytymiseen, niin onko parempia ja kriittisempiä arvioitsijoita kuin tutkimusprofessori, ylilääkäri Hannu Lauerma?

Risto Uimonen, kun tarvitset näkemystä median tilaan, niin kysy asiaa JSN:n puheenjohtaja Risto Uimoselta.

Uimosen kanssa lähes yhtä vakuuttava äijä on Hesarin vanha päätoimittaja Janne Virkkunen.

Aito pormestarivaali lisäisi kuntalaisten kiinnostusta kuntavaaleja kohtaan

Syntymäkunnassani Pirkkalassa valitaan pormestari kuntavaalien yhteydessä tai niiden jälkeen ja sama on edessä nykyisessä asuinkunnassani Tampereellakin.

Miksi pormestarivaalia ei tehdä kaksivaiheiseksi kansanvaaliksi näissä kunnissa? Kaksivaiheinen vaali olisi presidentinvaalien kaltainen mutta kuntatasolla. Siten kuntademokratia ja kuntalaisten ääni kuuluisi paremmin päätöksenteossa. Toki oleellista olisi että pormestari nauttisi myös valtuuston luottamusta.
Nykyinen käytäntö pormestarivalinta käsittääkseni sekä Tampereella että Pirkkalassa suosii poliittista peliä, jonka vuoksi aito kansanvalta ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntademokratia nousuun ja valta kuntalaisille eikä kasvottomille kabineteille! 

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Jossittelijat ovat parhaita historioitsijoita?

Kyllä asia on niin, että historiankirjoituksen sovittaminen omien näkemystensä mukaisesti on ainoata oikeaa ja rehtiä historiantutkimista vai onko sittenkään?

Jossittelu on lähinnä mielikuvitusleikkiä ja siksi se on mielestäni lapsellista. Sotien historiassa ei nähdä syitä miksi kolmatta maailmansotaa ei ole syttynyt, vaan mielumminkin veikataan milloin sota syttyy. Syyt ovat selvät Euroopan vakaudelle ja rauhalle ja se on kansojen välinen yhteistyö eikä isolaatio-oppi, jolloin Suomi olisi ehkä matkalla epäluuloisena suuruushulluna konflikteihin ja sitä myötä sotaan.

Epädemokraattinen naapurivaltio riittänee syyksi, jonka vuoksi voimme pomppia hiirinä karhun päälle. Demokratiakehitystä ei mielestäni ole ikinä onnistuttu sodalla levittää ainakaan suoraan, vaan oleellisempaa on tiedon levittäminen ja sitä myötä uusi demokraattisempi sukupolvi. Ei yhteiskunnalliset muutokset tapahdu nopeasti edes Suomessa, vaikka muutosta on vähitellen tapahtumassa mutta mihin suuntaan? Sinä lukija olet myös sitä päättämässä!

Toimittaja Tuomas Enbuske korotettu älyköksi

Hesarin kolumnistin mukaan Suomessa on nykyään näkyviä oikeistoälykköjä, joiden joukkoon on tällätty myös Tuomas Enbuske, vaikka samassa kolumnissa Enbuske on kaltaistensa kanssa nimetty myös trolliksi. Onko Enbuske trolli vai älykkö? Kas siinäpä pulmallinen kysymys.

"Uu­det oi­keis­to­äly­köt muis­tut­ta­vat­kin hiu­kan nii­tä ne­tis­sä rie­hu­via pro­vo­kaat­to­rei­ta, joi­ta kut­su­taan trol­leik­si. Mut­ta trol­le­ja he ei­vät ole." -Elina Grundström Hesari 4.9.2012 Linkki kirjoitukseen: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Liberalismia+ilman+utopiaa/a1346639844393

Miksi kansa haluaa lukea ja kuulla toimittaja Tuomas Enbusken kaltaisilta media-aktiivisilta persoonilta totuuksia, joiden mukaan pitäisi elää. Ehkä syy voi olla monilla sama kuin minulla eli luen Enbuskea joskus puhtaasti provoisodakseni itseni ärsyyntyneeksi, mutta osa lukee Enbuskea myös vahvistakseen omia käsityksiä elämäänsä kohtaan.

Tosin enää en jaksa lukea Enbuskea, koska paskamittari tuli jo aikoja sitten täyteen. Liirunlaarumia on turha lukea, koska se on ajanhaaskuuta. Eikä vahvasti asenteellisia kirjoittajia oikaise mikään.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Politiikassa pitänee olla piilevästi häiriöinen?

Häiriöisyydellä tarkoitan keskustelukyvyttömyyttä, mustamaalausta ja ihmissuhteiden myrkyttämistä muutenkin lähinnä omien etujen vuoksi tai huonon kritiikinsietokyvyn vuoksi.

Kuka nousee merkittäväksi poliitikoksi tässä ajassa? Riippuu varmaan puolueesta, mutta väittäisin että politiikan terävin kärki on kouliintunut ja varovainen käyttäytymisensä suhteen, koska sensaatiolehdistö vahtii poliitikkoja erityisen läheltä, vaikka poikkeuksiakin on kuten ulkoministeri Erkki Tuomioja, jonka yksityiselämästä en tiedä juuri mitään. Poliitikoksi voi nousta median nosteessa jopa lähes messiaanisen kunnollinen henkilö, vaikka tällöin onkin kyse usein harhaanjohtavasta poliittisesta markkinoinnista.

On myös mielestäni piilohäiriöistä käyttäytymistä antaa mediassa itsestä kuva joka on erehtymätön, koska nämä piilohäiriöiset poliitikon alut voivat olla itse asiassa jopa vallitsevaan lainsäädäntöön epäkunnioittavasti suhtautuvia jopa näkyvästikin. Anarkiaan tietä viitoittavat poliitikot ovat kansankuntamme vaarallisin aines ja siksi heidät on laitettava aina jatkossa äärimmäisen kritiikin alle.

Voit samaistua vahvasti epäkelpojen poliitikkojen lupauksien vietäväksi, mutta mikä on realismia? Se on realismia, että poliittiset muutokset ovat hitaita ja tällä hetkellä Suomessa kasvaa entistä vähemmän traumatisoitu nuoriso, jonka ansiosta katkeruuden tunteet ovat väistymässä, ja tilalle tulee aito välittäminen ja ihmisyyden laajemman merkityksen ymmärrys! :)

Ahne mutta silti solidaarinen ihminen?

Voiko kukaan olla ahne ja solidaarinen? Ehkä voi olla jos ajattelee, että henkilö on nuorempana näkemyksemättömän ahne, ja omaisuutta karttuessa auttavainen ja solidaarinen heikompiosaisia kohtaan.

Rahalla voi korjata ongelmia, jos niin halutaan, mutta kaikkia ongelmia ei voida ikinä poistaa. Oppitunti suomalaisesta ja myös globaalin tason köyhyydestä voisi olla konkreettisena sellaisena paikallaan monille vallassa oleville poliitikoilla puoluekannasta riippumatta.

Vaikka poliitikot eivät tapa ketään kansalaisia suoraan päätöstensä seurauksena, niin silti poliitikot tappavat monelta köyhältä kiinnostuksen politiikkaan. Milloin tosiaan tutkitaan sitä millainen väestönosa äänestää aktiivisemmin ja millainen passiivisimmin vai onko tutkittu jo?

maanantai 3. syyskuuta 2012

Realismia Jyrki Katainen

Pääministeri Jyrki Katainen edustaa Suomea monissa kekkereissä ulkomailla, mutta kuinka suurta osaa kansalaisista hän oikeasti edustaa kotimaisessa päätöksenteossa?

Jyrki Katainen edustaa tietenkin päätöksenteossa lähinnä kannatajakuntaansa eli yleensä taloudellisessa mielessä parempiosaista noin 15 prosentin kansanosaa, vaikka moni köyhäkin voi kokoomusta äänestää illuusiovaikutuksen vuoksi. Illuusion vaikutus on huijaamiseen perustuva poliittinen markkinointi, jolloin äänestäjillä luodaan mielikuvia, jotka eivät pidä paikkaansa.

Suomalainen politiikka kaipaa mielestäni enemmän avoimuutta ja puolueiden tarkoitusperien syvempää selvittämistä, eikä äänestäjille suunnattua yhden lauseen mainostekstejä. Yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kohennus ei kaipaa kokoomuslaisia päättäjiä, joiden vaikutus on kansaan suuressa määrin negatiivinen. Talouden merkitys vähenee sitä mukaa kun rahavirrat kasvavat yksilötasolla, mutta tätä ei psykopaattisesti ahne kansalainen halua tai kykene huomaamaan.

Eivät kaikki kansalaiset vaadi lottovoittoja, vaan moni kansalainen vaatii kohtuullisen toimeentulon ja mahdollisimman oikeudenmukaisen elämän yhteiskuntamme jäsenenä. Jyrki Kataisen kokoomus ei ole koko kansan puolue, vaan kokoomus on hyväosaisten olotilan kohennuspuolue.


Kaiken kritiikin yläpuolella?

Voiko joku olla kaiken kritiikin yläpuolella sosiaalisen median piirissä? Mielestäni voi olla. Jos kritiikki on purevaa, niin se saattaa tuntua kritiikin kohteesta jopa ikävältä. Sitten jos kritiikki ei pure, voi siihen suhtautua olankohautuksella.

Miten voi tietää onko kritiikki purevaa, jos omaa ajan myötä korostuneen itsetunnon tason? Toisin sanoen neste on noussut sen verran päähän, että elää omissa suureellisissa käsityksissään oman yhteiskunnallisen tai sosiaalisen median piirissä olevan merkityksensä suhteen.
Lähes kaikki tai ainakin suurin osa kritiikki epäpätevänä pitäviä on nähdäkseni omassa suureellisessa käsitysmaailmassaan itsensä suhteen. Kritiikillä tarkoitan rakentavaa palautetta, enkä mustamaalaamista tai suppeaa analyysia jonkun tietojen tasosta tyylillä se oli huono tai hyvä. Pilkunoikaisijat haluavat ehkä tehdä itsestään suuremman mitä he todellisuudessa ovat, jonka jokaisen valistuneen sosiaalisen median käyttäjän pitäisi huomata.
Kokonaisuus ratkaisee aina, vaikka harvalla on aikaa tai mielenkiintoa tutkailla jonkun tietyn henkilön koko viestintähistoria sosiaalisessa mediassa.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Valtakunnan viralliset viisaat ja etenkin Kemppinen

Onko suomalaisessa mediassa mielipidejohtajia, jotka ovat ennemminkin makutuomareita kuin asiantuntijoita? Mielestäni heikäläisiä on useita, mutta keskityn tässä nyt lähinnä tuomarikoulut käyneeseen Jukka Kemppiseen.

Jukka Kemppinen antaa mielestäni blogissaan selvästi itsestään kuvan, ettei hän ole monestikaan väärässä, mutta voiko makuasioissa olla muuta kuin väärässä? Kemppisen julistava ja kommentoijia yleisesti vähättelevä tyyli ei edusta nykyistä keskustelukulttuuria, vaikka Kemppisen ymmärrys internetin sosiaalista mediaa kohtaan on hänen ikäisekseen varmasti ihan kelvollinen.

Höynäyttikö Kemppinen sitten minuakin, kun aloin miettiä miehen kirjoittamisen motiiveja ihan omassa blogimerkinnässä? Ehkä jossain määrin saattoi höynäyttää, mutta jos Kemppisen blogin kategorioissa on tunniste intellektuellit, niin eihän kyseessä voi olla aivan turha kirjoittaja?

Tiedätkö kuinka paljon tiedät? Kemppinen ehkä tietää, mutta tuskin tietää kuinka vähän tietää? Makuasioilla ja lähinnä hyvällä maulla kerskailu on yököttävää luettavaa, mutta silti Kemppinen kuuluu lukilistalleni, koska on hänellä joskus ihan uskomattoman hyviäkin kirjoituksia.

Siispä lukekaa Kemppistä ja ärsyyntykää, vaikka Kemppiseltä on turha odottaa vastineisiin vastauksia, ellei kuulu hänen mukaansa edes jossain määrin päteviin kirjoittajiin. Kemppinen ei käsittääkseni näet pidä idiooteista.

Tervetuloa pikaratikka Tampereelle!

Johdantoa

Tampere tai sen keskusta sijaitsee maantieteellisesti kapealla kannaksella Pyhäjärven ja Näsijärven välissä. Näsijärvi (tamperelaisittain: Nässy) laskee Tammerkoskena Pyhäjärveen ja näiden järvien korkeusero on noin 18 metriä. Keskusta-alueen on Tampereella hyvin tiivistä ja se leviää maantieteellisesti lähinnä lännestä itään. Nyt kuitenkin on vireillä hankkeita, jonka vuoksi Tampellan alue keskustan pohjoisosassa laajenee Kekkosentien tunnelin tai Rantaväylän tunnelin takia ja myös keskustan eteläinen ulottuvuus tulee ehkä laajenemaan Hatanpään suuntaan, jos Viinikanlahden jätevedenpuhdistomalle löydetään seutukunnallinen sopuratkaisu.

Kuitenkin keskustan uusimmat alueet ovat käsittääkseni asuntopainotteisia eivätkä niinkään elinkeinoelämän konttoritaloja tai selvää kauppakeskusrakentamista. Keskusta-alue pysyy jatkossakin melko tiiviinä, mikä on mielestäni Tampereen keskustan vahvuus lukuisine puistoineen. Tampereen maantieteen ja kaavoitusratkaisujen vuoksi valtaosa kaupunkilaisia asuu lähiöissä ja niiden seutuvilla. Merkittävimmät lähiöalueet ovat käsittääkseni Hervanta, Koilliskeskuksen alue (Linnainmaa, Leinola jne.) ja Tesoman alue, jonne liikennöi melko tiheävuoroinen bussikalusto. Tampere on kasvukaupunki ja Suomen halutuin asuinkaupunki, jonka vuoksi tulijoita jo muuttovoiton ansiosta riittänee.

Esitys

Tampere tarvitsee pikaratikan juuri asuinmääriltään suurimpien lähiöiden joukkoliikenteen tueksi, jotta keskustaan voi kulkea nopeasti ja varmasti, jolloin myös keskustan liikennemäärät autojen muodossa vähenee merkittävästi.

Perusteluja

Pikaratikka avaa uusia kaavoitusnäkökulmia tulevaisuudessa ja käyttäjäpotentiaalia riittää jo tässä ajassakin. Ratikka on tulevaisuutta sikäli kun fossiilisilla öljypohjaisilla litkuilla käyvät nykyautot ovat menneisyyttä niiden yhä kalliimmaksi käyvän menolitkun johdosta. Tampere ansaitsee joukkoliikenteen kehittämiseen merkittävän valtiontuen, jotta Suomessa jonkinasteinen tasa-arvo suhteessa pääkaupunkiseutuun toteutuu joukkoliikenteen kehittämiseksi myönnetyissä määrärahoissa.

Linkkilisäys 17:48:  http://www.sitra.fi/julkaisut/Muutos/page18.html

Kaikki on jo keksitty?

Pauli Vuorio kysyy blogissaan seuraavaa siellä käydyssä keskustelussa: "Suurin osa monista asioista on keksitty jossain muodossa. Harvemmin tulee täysin uutta ajattelua. Vai mitä mieltä olette?"
http://paulivuorio1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115792-olen-siis-ajattelen-vai-onko-sittenkaan-niin

Itse vastasin tuohon seuraavasti:
Mielenkiintoinen kysymys, jos rajaan asiat kumminkin tarkoittamaan lähinnä filosofiaa ja elämisen oppia. Minusta tuntuu jotenkin siltä, että kaikkea ei vielä ole sanottu. Uskon ihmiskunnan kehittymispotentiaalin ja siten vielä tulevaisuudessa syntyy uusia ihmisiä, jotka kykenevät siihen mihin kukaan ei ole ennen heitä kyennyt.

Internet mahdollistaa ihmisten verkoistoitumisen myös hyvien projektien läpiviemiseen paremmin kuin mikään muu viestintäväline, joten voi olla, että saatammekin nähdä itse asiassa kokonaisen ihmisten joukon tuomassa esiin uusia näkökulmia elämisen taitoon. Onhan tieteentekokin käsittääkseni nykyään paljon tutkimusryhmäpohjaista eikä niinkään yksilökeskeistä neroutta.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Suositteluja kannattaa miettiä sosiaalisessa mediassa


Miten määrittää se, että nolaatko itsesi huonoilla sosiaalisen median suositteluilla itsesi vai et? Helposti jos sinulla on rehellisiä ja näkemyksellisiä kavereita. Toisaalta jos ei ole, niin vaikeaa se on sanoa, ovatko sosiaalisen median suosittelusi negatiivisesti vaikuttavia.

Itse suosittelen vain proffia ja sen tapaisia niin en munaa itseäni ainakaan kovin pahasti. Ei vaiskaan. Suosittelen lähinnä niitä kirjoittajia joiden sanoman voisin itsekin allekirjoittaa. En ole paljon lukusuosituksia jakanut sosiaalisen median piirissä ainakaan Google+ sivullani tai edes Facebookissa.

Toisten suositteluista voin sanoa, että olen ilmeisesti varsin varsin epäsuosittu lukijamäärääni nähden sosiaalisen median suosittelulinkkien valossa, joita voin tutkailla Bloggerin tilastoinnista. Lisäksi harvoin minun kirjoituksilla on näkyviä suositteluja Uusi Suomi blogeissakaan, joten taidan olla melko yksin, vaikka tiettävästi minullakin on sukulaisia ja joitakin kavereita.

Älä siis laske sosiaalisen median nettiprofiilin arvoa missään nimessä suosittelemalla kirjoituksiani.

Ps. Tilastollisen lukeman sosiaalisen median suosiosta saa jakamalla lukijamäärän suositteluilla ja minulla tuon osamäärä on usein epätosi, koska en saa yhtään suositusta.

Sofi Oksanen ja mediamielikuvaani

Nykyään keskeistä kirjailijoita arvioitaessa on monelle heidän julkisuuskuvansa, jolloin voidaan luoda sellaisia käsityksiä jotka eivät pidä paikkaansa.

Waltarin Sinuhe egyptiläisessä esiintyvä lausahdus aika näyttää on paikallaan kun arvioidaan Sofi Oksasen tuotannnon tasoa. Ei ole ehkä kovin näkemyksellistä nostaa nykyisessä maailmankirjallisuudessakaan montaa nimeä ylitse muiden, mutta jos aihetta on niin onhan se sitten tietenkin paikallaan.

Itse olen sitä mieltä, että suomalais-virolainen yhteispohjoismaalaisesti johdettu mediavyöry on tehnyt perusteetonta arvonnousua Sofi Oksaselle, koska ei tässä ajassa oikeasti kukaan voi olla niin ylitse muiden kirjallisilla ansioilla kuten Sofi Oksanen vaikuttaa nyt olevan.

Toisaalta kuten Puhdistus käsittääkseni teoksena on, niin se on kuvaus ajasta, jota ei ole kuvattu niin hyvin kuin Sofi Oksasen toimesta, mutta lienee suurta pöhlöyttä väittää, etteikö joku voisi joskus kuvata tuon ajanjakson Virossa vieläkin paremmin romaanimuodossakin. Ihminen on kehittyvä laji ja siten taso pitäisi olla kohentumassa myös tekstipohjaisessa ilmaisutaidossa vai onko? Ehkä informaation määrä koko ajan kumminkin kasvaa ja siten myös taiteellisempi ilmaisu vähenee ja realismin jano kansan parissa kasvaa tai tätä toivon.

Onnea kumminkin Sofi Oksanen, koska olet kiistatta paras monen mukaan niin mitäs meidän harrastelijoiden enää tarvitsee yrittääkään?

Kimmo Hoikkala alias Hermiitti

Asiantuntijoiden suhteeton valta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon


Asiantuntijapitoisen asioiden hoidon keskeinen ongelma liittyy mielestäni siihen, että ihmisten hyvinvointi arvioidaan lukujen pohjalta eikä ihmisläheisesti ihmisten käyttökokemusten mukaan.

Poliitikkojen keskeinen tehtävä on kyllä kysyä asiantuntijoilta näkökulmaa, mutta kuka kysyy kansalta ja yhteiskunnallisiin ongelmiin törmänneiden ihmisten mielipidettä?

Asiajatuntijavetoinen ongelmien ratkaisu ei ole demokraattista, vaan se on sitä, että ihmisläheisistä ongelmista ja mielipideluonteisista asioista tehdään tai yritetään tehdä matematiikkaa.

Terveisin Kimmo, joka ei tehnyt peruskoulun yhdeksännellä matematiikan kokeissa yhtään virhettä.

Media-arvo?

Media-arvo, mitä se on? Media-arvon voi käsittää mielestäni ainakin kahdella lailla.

Siispä korkea media-arvo tarkoittaa joko suurta medianäkyvyyttä usein pelletason viihdeuutisilla ja sen jatkuvuutta tai mediarvo tarkoittaa suurta suosiota median piirissä ja ehkä jopa sokeata sellaista kansan parissa. Joskus voi olla, että kansalaisella on molemmat hallussa, joka on varsin suotuisa tilanne, mikäli haluaa edetä yhteiskuntamme sosiaalisessa hierarkiassa.

Mediarvon nousua hakee moni kansalainen sosiaalisessa mediassa, mutta voi kokea yhä Suomessa karvaavan pettymyksen siinä. Nostetta pitää tulla etenkin perinteisen median puolelta, mikäli voidaan puhua kansalaisten mielissä uskottavasta ihmisestä. Pelkkä vitsimuodossa oleva telkkuohjelmabuustaus ei siihen riitä.

Lukijamääristä sosiaalisessa mediassa

TNS julkaisee kotisivullaan tilastoja suosituje suomalaisisten internet-sivujen kävijämääristä: http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/public/

Tilastoista voi nähdä, että esimerkiksi Uusi Suomi -sivustolla puheenvuoron blogipalstan kävijämäärä (76943 kävijää) on noin kolmannes Uusi Suomi -uutissivuston kävijämäärästä (223775 kävijää). Siksi herääkin kysymys, onko Suomessa sosiaalinen media vieläkin alennustilassa?

Muistan julkisuudessa nykyisen JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen kirjoittaneen jotain median megafonivaikutuksesta. Itse laajentaisin Uimosen käsitettä sosiaalisen median myötä mediavyöryksi, johon mennään melko kritiikittömästi mukaan. Parempi on varmaankin antaa savun laskeutua tykistökeskityksen jälkeen ja parsia haavat, jonka jälkeen voi harkita oikaisua, jos näkee sen median tykistökeskityksen jälkeen aiheelliseksi.

Sosiaalinen media on mielestäni osa vyöryvää mediaa, jonka osoittaa jo tilastoanalyysit varmasti todeksi. Kun on paljon kohua ja sensaatiota, niin lukijoita riittää, mutta mitä sen jälkeen? Harva kohua seurannut kumminkaan ottaa kohulla elänyttä sivustoa omaksi. Uskolliset lukijat ratkaisevat paljon enemmän ja heidän välityksellä voi aidosti vaikuttaa kansalaismielipiteeseen, eikä mediavyöryillä vaikka näkyvyys voi olla hetkessä niin suuri, että ymmärrän ettei sitä moni liki tervehenkinen varmaankaan aivan järjissään kestä sairaista puhumattakaan.

Uskollisten lukijoiden määrää tulisikin painottaa kun arvioidaan blogin suosiota ja mielellään juuri suhteellisesti ottaen palaavien kävijöiden määrää kokonaiskävijämäärään nähden. Voi olla, että neljännes palaavia kävijöitä kuukauden parin jaksolla on jo hyvä suoritus, mutta ehkä sitä voisi pyrkiä parantamaan, jotta saa oikeasti sanomalleen uskottavuutta.

Summauksena väitän, että nykyajan yksi räikeä huijausmuoto sosiaalisessa mediassa on juuri epäpätevä lukijamäärien analysointi, koska lukijoita ei yksinkertaisesti ole moniakaan mutta satunnaisia vilkuilijoita sitäkin enemmän.