lauantai 30. marraskuuta 2013

Koululaisten PISA-tutkimukset

Koululaisten PISA-tutkimukset kertovat ehkä viitteen kunkin tutkitun valtion oppilaiden tasosta suhteessa muihin valtioihin. Onko koululaitoksen tehtävä jalostaa kaikista koululaisista biologisista lähtövalmiuksista huolimatta PISA-tutkimuksen valiokaartia?

Eikö olisi korkea aika myöntää, ettei kaikista koululaisista tule kognitiivisilta valmiuksilta huippuja, vaikka kävisi kuinka hyvää koulua tahansa. Koulupärjäämiseen vaikuttaa mielestäni keskeisesti paitsi biologia niin myös muu kasvatusympäristö koulun lisäksi.

Huvittavaa seurattavaa kun opettajille ei enää Suomessa riitä, että laitetaan omat koululaiset jonoon, vaan nyt vertaillaan meidän koululaisia kaikkiin kouluikäisiin ympäri maailman. Mikä sitten on ratkaisevaa arvioitaessa oppilaiden globaalia jonoonlaittoa? Ratkaisevaa on mielestäni ulkoaoppisen sijaan ruokkia oppilaiden luovuusominaisuuksia ja vähintään parantaa heidän itsetuntoa.

PISA-tutkimus ei ehkä anna muuta kuin mainosarvoa, koska kyseessä on joukkotutkimus. Hyviä yksilöitä ja maailmaa hyvään suuntaan muuttavia ihmisalkuja voi kasvaa ihan missä valtiossa tahansa, mutta suurempi todennäköinen esiintyvyys näiden ihmisten esiintymiselle lienee ehkä PISA-vertailussa paremmin pärjäävissä valtioissa.

Kognitiivista älyä voinee hyvinkin kehittää, mutta rajat tulevat mielestäni opetuksesta riippumatta toisilla toisia nopeammin vastaan jo ikävuosienkin myötä.

perjantai 29. marraskuuta 2013

Raittius on elämäntapa, jos juopottelukin sitä on

Sanotaan että ikinä ei mene niin huonosti, etteikö viinalla voisi ongelmiaan pahentaa.

Minnesota-hoito on saanut tänään laajan huomion Uusi Suomi uutissivulla: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/64473-alkoholisti-tutki-hoitonsa-miksi-tata-ei-kayteta-suomessa-laajemmin

Kuitenkin mielestäni asia on niin Minnesota-hoidon kohdallakin, että jos ei ole motivaatiota raitistua, niin sitä ei voi raitistua. Ajattelin kertoa hieman omasta raitistumiskokemuksestani, kun tänään kaupungilta tullessani ajatus tuli mieleeni.

Itselläni kesti hyvin itsenäinen raitistumisprosessini liki 1,5 vuotta ja siihen liittyi vuosina 2006-2007 monenlaisia osatekijöitä. Keskeinen motivaatio alussa oli näyttämisen halu. Olin vakuuttunut, että minua arvostettaisiin kokopäiväjuopotteluvuoteni 2005 jälkeen enemmän, jos näytän kaikille että kykenen raitistumaan.

Näyttämisenhalua oli jopa niin paljon, että aloitin vertaistukisivustolla netissä nimimerkillä hermit kirjoittaa nettipäiväkirjaa "Kohti raittiutta!". Sittemmin julkaisin suurelta osin nettipäiväkirjani materiaalista kirjan vuonna 2010 nimellä Kuntoutujan tie, joka perustuu paljolti juuri skitsofreniasairaudesta kuntoutumiseen ja raitistumiseeni.

Raitistumiseeni sopi alussa kova uho ja näyttämisen halu, mutta takapakkien kautta viimeisin silaus oli toivo erilaisesta elämäntilanteesta, joka olisi vain raittiina mahdollista. Raitistuminen kannattaa aina, varsinkin jos ei vedä nyt pikkujouluaikaan pipoa liian kireelle dokailijoiden touhuja katsoessa. Kestävä raittius on mielestäni opittu tapa elää elämää ilman päihteitä, ja samalla voi usein elää vähintäänkin tyydyttävää elämää.

Kunkin raitistumispolku voi olla hyvin yksilöllinen ja siksi ajattelen, että Minnesota-hoito ei välttämättä sovi kaikille, mutta yksilöllisenä keinona se voi kyseiseen hoitomalliin motivoituneille olla paras keino saavuttaa parempi huomispäivä.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Yhteiskunnassa aito sosiaalinen vuorovaikutusympäristö on häviämässä

Käydäänkö kylässä enää niin paljon kuin 30 vuotta sitten? Epäilen, ettei käydä.

Syyt ovat tähän kyläilemisen vähenemiseen ehkä siinä että luottamus kansalaisten välillä on vähentynyt. Lisäksi kyläily ei kannata koska monestikaan siitä ei saa mitään taloudellista hyötyä.

Pitäisi olla sitä sun tätä ennen kuin voi kutsua ketään kylään, vaikka aito vuorovaikutus sosiaalisissa suhteissa perustuu toisen hyväksyntään sellaisena kuin hän on. Toki vieraanvaraisuutta voi osoittaa asunnon siisteydelläkin kunhan se ei menisi ihan pääasiaksi.

Sosiaalisessa mediassa voi tavata erittäin paljon näennäistuttuja, mutta silti ihmiset eivät kohtaa monestikaan somen ulkopuolella. Tästä osoituksena muun muassa yhdistystoimintojen näivettyminen ja ukkoutuminen / akkautuminen.

Yhteisöllisyyteen patistetaan johtavien poliitikkojen puheissa, mutta eikö tässä ajassa ole jotain oikeasti pielessä, kun sosiaaliset suhteet jäävät monella nollan ja ykkösen bittivirraksi somessa?

Tästä ei hyvä seuraa, ellei kurssia aleta vähitellen putkinäköisyydestä avartamaan muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa.

Pelleilyä vai mielenterveysvaivojen stigman vastaista työtä?

Kumpi voittaisi Tapio Suominen vai Tapani Kansa? Jaa niin missä lajissa? Molemmat herrat ovat takuulla taitavia niissä töissä, joilla ilmeisesti pääasiassa itsensä elättävät.

Kuitenkin väitän, ettei julkkisten työ mielenterveydellistä häpeäleimaa vastaan ole ollut välttämättä kovin hyvin onnistunutta. Toki voi ajatella, että julkkiksen häpeilemätön käyttäytyminen auttaa itseäänkin ymmärtämään mielenterveyskuntoutujana omaa käyttäytymistään. Kuitenkin lööppitasoiset sekoilut eivät auta perus-kuntoutujaa minnekään, ellei tunne helpotusta, ettei ole Tapsa Suominen eikä Tapsa Kansa.

Voi kyllä olla niinkin, että mielenterveydellisten vaivojen esiintyvyys on suurempaa julkkisten kuin ns. tavisten piirissä. Kuitenkin yleensä mielenterveyskuntoutuja joka on sairastunut hyvin vaikeasti ei pelleile vaan on ennemminkin pelokas ympäristön suhteen, joten siinä mielessä Tapsat voivat johtaa medianseuraajia jopa harhaan.

Suomalaisten mielenterveysvaivojen kustannuksella harjoittama huono pelleilyhuumori ei tuo mielenterveysasiaa hiukan vakavammin ajattelevien kansalaisten joukkoon vaan voi jopa loitontaa mielenterveysasiaa näistä piireistä, joihin kuuluu uskoakseni suurin osa väestöä.

Ei luoda vääriä mielikuvia enää mielenterveysvaivoista, koska on olemassa kaikenlaisia sairastuneita kansalaisia, vaikka kaikista vaikeimmin sairastuneet eivät julkisuudessa voi mitenkään ainakaan korostuneen itsevarmasti patsastella. Mediaa ei taida monestikaan kiinnostaa mielenterveysvaivojen syvälliset syy-yhteydet, vaan hyvät pellet voivat mediassa jatkossakin hyvin!

Oikeastaan ainoat julkkikset jotka ovat oikeasti vähentäneet merkittävästi mielenterveysvaivojen stigmaa ovat olleet viime vuosikymmeninä Tellervo Koivisto ja Neil Hardwick. Rispektit heille ja Manulle onnea!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ei vallankahvaan seurapiiriväkeä, jos ei ole näyttöjä juuri mistään

Moni organisaatio voisi olla parempi, jos siellä tehtäisiin lähihistorian selvitys siitä mitä kukin on tehnyt organisaation hyväksi, ja tähän seikkaan pohjautuen jaettaisiin vastuuta organisaatiossa.

Ei voi olla hyvä asia, jos organisaation johdon valinnat tehdään enemmän sopivuuskriteerein kuin että painotettaisiin osaamista organisaation edun kannalta. Toki terveessä organisaatiossa myös eteenpäin asialla runttaavan johdon toimet pitää voida kyseenalaistaa.

Onhan sitä tasa-arvokysymykset ja muut äänestäjiä miellyttävät asiat olemassa, mutta jos organisaation johdossa ei ole rakkautta sen kehittämiseen ja halua vahvistaa sen toimintoja olemassaolon puolesta, niin eihän siitä mitään tule!


lauantai 23. marraskuuta 2013

Miksi pikkulapsivaiheessa otetaan monista vanhemmista kaikki irti?

Olen vakaasti sitä mieltä, että perheitä koskeva poliittinen päätöksenteko pitäisi kieltää kaikilta sellaisilta poliitikoilta, joilla ei ole omia lapsia tai sitten he saavat yllinkyllin ilmaista lastenhoitoapua.

Miksi pikkulapsivaiheessa perheet vedetään niin tiukalle vai halutaanko lastensuojelun määrärahoja ja virkoja väkisin lisätä?

Kun perhe tarvitsee eniten sosiaalista apua ja taloudellista tukea, niin sitä ei pikkulapsivaiheessa monikaan perhe saa. Onko lapsiperheiden sortamisessa kyse siitä, että nyt ei asiat tartte olla paremmin, kun ne olivat 50 vuotta sitten vielä huonommin?

Tämä avaus koskee myös ministeritason lapsettomia sosialidemokraatteja! Tehkää jotain prkle!

torstai 21. marraskuuta 2013

Sote-uudistus vähentää keskustan ja perussuomalaisten hallitsemia pitäjiä

Eihän tämä voi olla huonoa asia nimittäin Sote-uudistus, jos sillä lailla tuodaan valoa myös peräkylien kepulaisimpiin tupiin, että on myös muunlaisia kuntavaaliehdokkaita kuin keskustapuolueesta.

Mikä etuoikeutus on ainoastaan kaupungeissa asuvilla saada ehdokkaisiin ja etenkin puolueille kilpailijoita toinen toisistaan? Eikä se tosiaan riitä, jos keskustan haastaa ainoastaan peräkylien perussuomalaiset, koska silloin ajatus kapenee jo aika paljon enemmänkin vielä.

Sote-uudistus on siis erittäin hyvä asia, koska siten turvataan monipuoluejärjestelmän toteutuminen valtakunnallisesti eikä vain kaupungeissa.

Suomen skitsofreniayhdistys ry Mielenterveysmessuilla 2013

Mielenterveysmessut 19.-20.11.2013 Helsingin Wanhassa Satamassa Katajanokalla sujuivat Suomen skitsofreniayhdistyksen osalta hyvin. Kiitokset erityisesti kaikille talkoolaisille!

Ohessa kuva Messupöydästämme keskiviikkoaamulta 20.11. ja toinen kuva skitsofreniaseminaarin lopusta, kun yhdistyksemme varapj. Rosa-Maria Keskivaara lausuu runoaan ja skitsofreniayhdistyksen sihteeri Pekka Arola on ottamassa parempilaatuista kuvaa. Itse pidin ennen Rosa-Marian puheenvuoroa kokemuspuheenvuoron, josta sain hyvän palautteen.



Esitteet, joita oli jäljellä ehkä noin 350, tuli jaettua messuilla kaikki. Lisäksi jaoimme noin 10-15 kappaletta jäsenkirjeitämme. Skitsofreniayhdistys järjesti Mielenterveysmessuilla myös arvontakilpailun, jossa piti keksiä nimi jäsentiedotteelleemme. Tämän arvontaosuuden voitto meni Lahteen Tapiolle. Onnea Tapio!

Kävin itse tiistaina 19.11. lapsiaiheisessa seminaarissa kuuntelemassa kello 13-16.

Lisäksi olin psykoosiseminaarissa keskiviikkona 20.11. kuuntelemassa lähinnä psykologian professori Jaakko Seikkulaa. Esitin Seikkulalle myös kommentin, jossa sanoin varhaisen puuttumisen olevan hyvä pyrkimys, mutta avoimen dialogin toimivuudesta esitin pientä kritiikkiä, koska se ei mielestäni välttämättä kaikissa perheyhteisöissä tule kyseeseen mielenterveysvaivojen vahvan stigman vuoksi. Seikkula korjasi, ettei avoimen dialogin malli tarkoita välttämättä lääkkeettömyyttä, kuten on esiintynyt tästä asiasta väärää tietoa.

Mielenterveysmessut meni kyllä hyvin ja osoittivat ilman muuta tarkoituksensa oikein. 

Kiitokset vielä tässä Mielenterveysmessujen pääorganisaattoreille Mielenterveyden keskusliittoon!

Parhain messuterveisin Kimmo Hoikkala, puheenjohtaja, Suomen skitsofreniayhdistys ry

(Muoks (17:09): psykologian tohtori => psykologian professori)

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Special Characteristics of Trolling

Trollauksen määritelmä - Special Characteristics of Trolling

Trollari on sellainen, jolta puuttuu tilannetaju ja usko omaan osaamattomuuteensa lyhyesti sanottuna. Sosiaalinen media on suurimmaksi osaksi hyvin sairas paikka ja pääsyy siihen on trollaaminen. Jätä trollit huomiotta ja niin meillä on parempi sosiaalinen media tulevaisuudessa, minä toivon.

Shortly version: Trolling person hasn't got sense of situation and troll doesn't believe making thinking or writing errors in the social media. Social media is mostly very sick place and trolling is the main reason for that. Ignore trolls and so we will have better social media in the future, I hope.

Hyvää alkavaa mielenterveysviikkoa!

Hyvä mielenterveys ei ole monellekaan täysi itsestäänselvyys, jos sen käsittää siten kuten poikani paidassa lukee: "Respect all, fear none".
Tuohan tarkoittaa meikän lukioenkulla seuraavaa: "Kunnioita kaikkia, pelkäämättä ketään".
Hyvään mielenterveyteen perustuu vahvasti myös se tahto, jolla vaikeista somaattista sairauksista kuntoudutaan. Elämän halun mentyä voi mennä hautaan asti hyvinkin pian.
Vaikeasti masentunut harvoin tuntee elämässään iloa tai halukkuutta, jolloin tarvitaan paitsi psykiatrian ammattilaisia ja terapiaa, mutta tietenkin myös välittävää yhteiskunnallista ilmapiiriä!
Jos koet mielenterveysteeman kiinnostavaksi
Mielenterveysväen vuotuinen kokoontuminen on ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona 19.-20.11.2013 Helsingin Katajanokalla Wanhassa Satamassa, jonne odotetaan sankoin joukoin väkeä. Meikäkin on siellä mukana näytteileasettajanakin Suomen skitsofreniayhdistys ry:n messupöydän luona. Tervetuloa morjesteleen!
Mielenterveysmessut 2013 virallisen nettisivut: http://www.mtkl.fi/mielenterveysmessut/

tiistai 12. marraskuuta 2013

Sensaatiojournalismi on liian kesyä

Toisaalta on hyvä, että iltapäivälehdistön lööppikynnys on korkealla, sikäli että saa sössiä jo melko lailla että edes julkkis pääsee nolaamaan itsensä lähes jokaisen kioskin näyteikkunalle ja kaupan kassajonottajille.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että sössijät pitää laittaa kunnon asialla ruotuun eikä pienien yleensä elämään kuuluvien kämmien uutisoinneilla. Asiaosaaminen on suomalaisessa journalismissa enää harvojen toimittajien asia, koska lehden omistajia ja vaikutusvaltaisia tahoja pokkuroidaan liikaa.
Kunnon lööppejä otsakkeisiin ja sitten vielä ne pitäisi osoittaa mahdollisimman pitäviksi. Tämä taitaa olla liikaa vaadittu suomalaiselta lehdistöltä kokonaisuudessaan, koska niinhän se menee, että sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Rohkeuden aika pitäisi rantautua suomalaiseen journalismiin, mutta miksi näin ei tapahdu? Vai onko sittenkin tämän ajan tapa silittää valtaapitäviä lähes aina myötäkarvaan aivan oikein? 
Sekin vielä on yleistä, että toimittaja on niin pihalla asioista, ettei ole ottanut edes selvää väittävien kysymystensä tueksi, jolloin kovapäinen mediakekkuloijapoliitikko pääsee jopa hyötymään toimittajan ammattitaidottomuudesta.
Somesta on medialla opittavaa!
Moni blogisti nimittäin pohjaa näyttöön omat kirjoituksensa tunnetuista mediakekkuloijista, koska internetissä on helppoa saada väitteiden tueksi myös jotain konkreettista asiaa, sikäli jos mediakekkuloija on munannut itsensä juuri somessa. Kuitenkin hyvä journalismi osaa suhteuttaa vielä asiat prioriteettiperusteella, joka toimintamalli somessa unohtuu lähes kaikilta aktiiviräksyttäjiltä.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Asevelihenki tässä ajassa

Suomi joutui tahtomattaan vedetyksi toiseen maailmansotaan 30.11.1939 alkaneessa talvisodassa Molotov-Ribbentropin etupiirijakosopimuksen mukaisesti.
Suomi ei antanut talvisodassa metriäkään maata helposti Neuvostoliiton ylivoimaa huokuneelle sotakoneistolle. Tämän kaiken salaisuus oli vuoden 1918 Suomen sisällissodan jälkeen yhdistyneet oikeistolaiset siis suojeluskuntaa lähellä olleet kansalaiset ja sitten työväestö lähinnä sosialidemokraattisen puolueen muodossa.
Puhutaankin ihmetyksellä talvisodan hengestä jonka keskeinen mahdollistaja oli nimenomaan aseveliliitto, jonka perustan loivat sdp:n ja kokoomuksen johto, josta olin Tampereella kuulemassa Lasse Lehtisen esitelmää torstaina 17.10.2013: http://www.pirkanmaanpaiva.fi/uutiset/15807-lasse-lehtinen-asevelihenki-yhdisti
Tohtori Lasse Lehtinen totesi vastaillessaan kysymyksiin myös sen, että yleinen vitsi on että Josef Stalin yhdisti Suomen kansan vuoden 1918 tapahtumien jälkeen.
Onko asevelihenki sitten tärkeää tässä ajassa? Voisi kuvitella siten että Suomi voisi joutua poliittiseen kadotukseen globaalissa maailmassa, jos kriittinen suhtautuminen YK:n ihmisoikeusjulistusta vastaan toimivia poliittisia tahoja kohtaan alkaa laimeta, ja perussuomalaisten sekava mutta vivahteiltaan kuitenkin ihmiselon vastainen politiikka hyväksytään yleisenä totena.
Onko asevelihenki tässä ajassa edes sitten muutenkaan mahdollista, kun kova kokoomus tuntuu meuhkaavan kovin kovaa. Sosialidemokratia on tässä ajassa vastuunkantaja ja seuraavissa vaaleissa laitetaan voimasuhteet kuntoon, ettei kokoomus häärää joka asiassa kukkona tunkiolla. Toinen vaihtoehto on niellä vain omat ylilyöntipoliittiset vedot takaisin, kuten on ehkä voinut tapahtuakin asevelihengen mukaisesti! Itse en kuitenkaan haluaisi uskoa, että yli puolueiden väliseen poliittiseen vastunkantoon tarvitaan aina yhteinen vihollinen.
Täs vielä aseveliyhteistyöstä laadukkaan näköinen artikkeli: http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tt2005/nettiversio/vesikansa.htm
PS. Käsittääkseni myös osa maalaisliittoa siis nykyistä keskusta puoluetta oli mukana aseveliakselilla. Kai keskustaan on jo sen historiaa ajatellen kuulunut melko heterogeeninen joukko kuten asia on tietysti myös muiden puolueiden kohdalla, vaikka jotkut tahot puolueessa kantavat aina enemmän vastuuta yleensä demokraattisen valinnan perusteella.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Arviossa Pekka Himanen teos: Kestävän kehityksen malli Globaali näkökulma, ja sen loppuopetusteksti s. 321-354

Talouteen vaikuttaa ensimmäiset sivut tästä opetuskirjoituksesta viittavaan, vaikka hämäyksen vuoksi puhutaan juhlavasti henkisestä kestävyysvajeesta.

On mainittu sivulla 325 kansantalouden kestävyysvaje, joka on Himasen tekstin mukaan 10 miljardia euroa.

Tulkintani on vahva Himasen tekstistä mutta tuskin aivan väärä, jos kirjoitan: työtä sinun on tekevä mikäli aiot leipää edessäsi näkevän.

Lainaus s. 331: "Valtio ei voi ratkaista yksinäisyyttä, sillä valtio ei voi ryhtyä kenenkään kaveriksi."
Vaikuttaakin vahvasti siltä että yhteisöllisyyden nimissä yritetään saada ihmiset talkoilla toisiaan hoitamaan.

Jo alkulukemalta vaikuttaa teksti kovin pitkäsanaiselta ja samanaikaisesti sanomattomalta. Pitkien sanojen väliin on piilotettu kansan köyhät ja samalla hehkutetaan modernia markkintalousliberalismia. Järjestelmän puolustupuheenvuorostako oli kyse? Himasen opeilla yhteiskunta ei ainakaan tule voimaan paremmin.

Himasen kanssa olen samaa mieltä, että kulttuuriset muutokset ovat hitaita.

S. 343 eteenpäin taisi kyseessä olla tyylikeinona naivismi? Vai mitä sanotte tästä s. 343: "Tuhoava kateus on sitä, että haluaa toiselta jotakin pois;"

Yhteenvetona sanoisin, että rohkea visiönäärinen poliittinen johtaminen tarkoittaa seuraavaa: ns. heikompien välttämätöntä elossapitämistä ja visionääreille kunnon liksat! Himasen teksti ei tempaa lukijaansa mukaan, vaan oli suorastaan kiduttavan puuduttavaa ja huonolaatuista, vaikka joitakin hyviäkin ajatuksia tekstissä saattoi esiintyä vaikkakin todella pienellä esiintymällä. Paska on paska!

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Voiko vankiloissa järjestäytyä?

Vankeusrangaistusta sovittavien kansalaisten järjestäytyminen voi vankiloissa olla vaikeaa, mutta tämä ei liene täysin mahdotonta. Puhutaanhan julkisuudessa jengeistä, joilla on tunnukset. Samoja jengejä on epäilty järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamisesta.
Toisaalta voi olla, että psykopatologisista syistä johtuen läheskään kaikki vankit eivät kykene organisaation alaiseen toimintaan. Mielenkiintoinen ajatus kyllä, jos olisi sellainen vankilajengi, joka kokoisi kaikki kovan luokan kriminaalit yhteen. Saisivatko he mitään aikaan lienee sitten toinen kysymys.
Veikkaan väkivaltaviihteellä ja ulkomailta apinoiduilla käyttäytymis- ja toimintamalleilla olevan suurta merkitystä yleisesti tunnettujen ns. pahisliivijengien synnyssä. Lojaali voi olla monelle asialla, ja veikkaankin liivijengien jäsenten olevan keskimäärin hyvin lojaaleja omalle organisaatiolleen.
Miksi meillä on järjestäytymistä rikollisporukoihin vankeinhoitolaitoksissa? Voisiko sama juttu olla siinäkin jonka vuoksi meillä jotkut vanhat armeijakaverit tapaavat armeijan jälkeen toisiaan. Tai sitten vielä samankaltaisemmin vanhat mielisairaalakaverit tapaavat kylillä kuntoutujina toisiaan. Yhteinen elämänkokemus riittää yhteisen puuhasteluidean syntymiseen ja tämähän on hyvä asia, jos vain moraali olisi kutakuinkin kunnossa.

Ps. Kissa ja hiiri -leikkiä itsekin olen poliisin kanssa mennyt, vaikka en ole tehnyt tiettävästi ikinä mitään erityisen rikollista.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Sanattoman viestinnän tulkinnallisuus

On esitetty väitteitä, jonka mukaan merkittävin osa ihmisen viestinnästä olisi sanatonta. Miten tämä asia voi olla näin?

Sanatonta viestintää voi olla monien mukaan esimerkiksi katsekontakti tai sen välttäminen, pään raapiminen tai korvan rapsutus, olkapäiden nostelu tai jalkojen pitäminen tietyllä lailla ja pään nyökyttely. Kuitenkin pitää huomioida, että oikein selvänkin ja vilpittömän eleen erottaminen näytellystä lienee mahdotonta.

Miksi tarvitsemme sanoja ollenkaan, jos ihmisten välinen kommunikaatio on suurimmaksi osaksi elehdintää? Miten voi olla mahdollista, että ristikuulustelutilanteessakaan ei eleistä voi päätellä joidenkin ihmisten osalta juuri mitään, ja kaiken lisäksi eleet ja puheet voivat viedä kuulustelijoita harhaan.

Käyttäkäämme siis paljon sanoja viestinnässä ja mieluiten mahdollisimman konkreettisesti, jotta väärintulkintojen mahdollisuus tulisi minimoitua. Mustaa valkoisella on dokumentti, jos ei muusta niin siitä että mitä on itse kunakin ajankohtana asioista tai itsestä miettinyt.

Toki on ihmisiä, jotka eivät kykene tuottamaan puhetta, mutta nämä ihmiset usein ovatkin sanattoman konkreettisen viestinnän mestareita.


sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Luotettava media

Voiko media joskus mukamas tietää sellaista mitä viranomaiset eivät tiedä?

Entä jos asioilla pitää olla viranomaisvahvistus tai kahden lähteen tieto?

Tai vaihtoehtoisesti suora ote viranomaisrekisteristä.

Tietenkin rekisterikirjaukset voi asettaa kyseenalaisiksi jos kirjaava taho on yksittäinen kansalainen.

Entä jos on kirjannut itse itsestään jotain omaelämäkerrannallista? Eihän tuo silloin mikään pätevästi dokumentoitu lähde ole.

Summa summarum, kaikki on helppo siis kiistää mutta silti moni tunnustaa! :)

Mitä Suomen valtiolla on salattavaa?

Kun en malttanut heti mennä nukkumaan, niin mietin hetken asioita, joita Suomen valtion on syytä prioriteetteina salata jatkossakin. Haluan tällä bloggauksella tuoda rivikansalaisen mielipiteen julki niistä asioista, joita pitää valtiojohdon toimesta suojata.

1. Puolustusstaregia mahdollisen sotakonfliktin syttyessä tai täysimittaisen sodan alkaessa.

2. Kriisinhallinta maan sisäisissä turvallisuusuhkissa.

3. Sodan välttämisstrategiat, kuten lähialueyhteistyön luottamuksellisuuden säilyttäminen.

4. Maan sisäisten uhkakuvien ja kriisien ennaltaehkäisevä toimintastrategia.

5. EU:n jäsenvaltioiden yhtenäiset strategiat globaalissa politiikassa.

6. Valtionhallinnon tärkeimpien osien turvaaminen kaikissa olosuhteissa.

Huomatkaa että valtionhallinnon taloushallinto ei ole prioriteettiasiana suojata varsinkaan tänä Euro-aikana, jolloin elämme taloudellisessa vakaudessa. Läpinäkyvyys etenkin taloushallinnon puolella on luottamusta kansan keskuudessa lisäävä tekijä.

Eniten salattavaa on siis mielestäni selvästi seuraavilla ministeriöillä: ulkoministeriö, puolustusministeriö ja sisäministeriö. Salattavat poikkeusstrategiat eivät saisi mielestäni levitä internettiin ollenkaan, mutta onko tuostakaan paljon takeita? Kuitenkin onneksi strategiat elävät sitä mukaa kun vuodet kuluvat.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Miksi olen agnostikko?

Olen agnostikko, koska tehtäväni ei ole selvittää maailmankaikkeuden syntyä. Olen agnostikko paljolti myös siksi, ettei minun tarvitse enää käydä väittelyä jumalan tai sen tapaisen olemassaolosta missään muodossa.

Agnostikko jättää selitysmallit avoimiksi. Ehkei minun tarvitse sitten enää esittää kysymystä, kuka loi kaiken? Niin mutta kuka loi jumalan? Ja jatkaa tätä väittelyprosessia elämäni loppuun asti.

Annetaan kaikkien ihmisten jakaa harmittomat ajatukset ja ideologiat, mutta selvästi haitallisia oppeja meistä kenenkään ei tarvitse sietää.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Työnteolla voi rikastua?

Onko kukaan ajatellut, montako ihmistä voisi työllistää järkevällä tavalla, jos tulonjaon ääripäitä lähennettäisiin toisiinsa nähden.

Yhteiskuntapolitiikkassa ja etenkin veropolitiikassa on korjaamisen siis kiristämisen varaa ja paljon yli 7000 euroa kuukaudessa tienaavien kansalaisten kohdalla.

Sitten vielä lopuksi muutamia sanoja työnteon määrittelystä:

Pitäisikö muutenkin tässä ajassa työnteon käsitettä laajentaa? Normaalistihan työnä pidetään vain itsensä myymistä rahaa vastaan työnantajan käyttöön.