perjantai 31. tammikuuta 2014

Huumeet eivät tuota mitään hyvää

Huumeiden suorat negatiiviset vaikutukset ovat niin suuria, ettei Suomessa tarvita huumeiden myynnin laillistamista, mutta huumeiden käytön oikeudellinen tuomitseminen tuntuu hieman oudolta ainakin meikäläisen oikeustajun mukaan.

Kannabis-pössyttelijät voisivat yrittää kertoa, miksi ihmeessä kannattaa polttaa kannabista? Stimuloiko se ajatuksia vai rauhoittaako? Voiko joskus vaikutus olla molempia? Kannabiksen käyttö altistaa psykooseille ja tämä on yleisesti tiedossa, mutta silti jotkut eivät tätä asiaa halua tunnustaa.

Kannabis-pössyttely ei ole vaaratonta, vaan se on jopa niin vaarallista, että kannabis tulee olla jatkossakin laiton päihde ja sen käyttäjät tulee ohjata tarpeen mukaan päihdekuntoutukseen! Kannabiksen käyttö on venäläistä rulettia oman mielenterveyden kanssa.

Mahdollinen psykoosi ei kylläkään ole mikään leikin asia, vaan se on oikeasti niin suuri vaara, etten suosittele kenellekään huumeilla mielenterveyden pilaamista.

Yhteiskunnallisesti kannabiksen käyttö pitää myös pyrkiä minimoimaan siitä aiheutuvien suorien kulujen vuoksi. Käytä päätä äläkä vedä huumeita tai pössyttelekään!

maanantai 27. tammikuuta 2014

Kokoomusministerit hihhuloimassa (elokuu 2010)

http://hermiitti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138967-maailman-supervaltiot

Kiusaaminen pitää tekona tuomita - aina

Kiusaaminen on väärin eikä se tee mitään hyvää vaan aiheuttaa ennemmin tai myöhemmin pahenevia ongelmia. Roolimalli kiusaamiseen saatetaan saada jo varhaiskasvatuksen piirissä tai viimeistään ala-asteella. Kouluikäisissä kiusatusta voi tulla myös kiusaaja, jolloin kiusatuksi voi joutua sijaiskärsijät.

Kiusaaminen on ehdottoman tuomittavaa, mutta mikä auttaa kiusaamiseen? Kiusaamista on vaikea saada kuriin, jos on koko yhteisön silmätikku ja kiusattu, koska puolustajia voi tällöin olla vaikeaa saada. Kannustankin kiusattuja hakemaan tukea lähinnä toisenlaisista yhteisöistä, joissa ei ole ainakaan läheskään niin vahvaa kiusaamiskulttuuria.

Kiusaaamiseen kuuluu aina puuttua tai sitten vähintäänkin yrittää vahvistaa kiusatun itsetuntoa taistella kiusaajiaan vastaan. Taistele äläkä luovuta ikinä, koska eivät sitä kiusaajasikaan tee ennen kuin kiusaajan näennäisesti hyvä maine ja ns. oikeat toimintatavat kyseenalaistetaan.

Kiusaajan liekin pitää mielestäni useissa tapauksissa yllä ilmeisesti tyydytys kokea mielihyvää toisen epäonnesta ja kaikesta sitäkin pahemmasta turmiosta. Ei kiusajien pääjehu riittävän häiriintynenä aikuisten maailmassa mitään välitä vaikka kiusattuja ihmisiä putoaa kaivoon ympärillä, jos hän kovistelulla saa edelleen muun yhteisön arvostuksen taakseen.

On  erittäin naivi ajatus että kiusaaminen ja siitä johtuvat kostotoimenpiteet voitaisiin kaikissa tapauksissa ennaltaehkäistä. Tällä elämänkokemuksella ja isänä sanoisin, että kiusaaminen on ihmiselle sisäänrakennettu ominaisuus, joka ei poistu ellei kasvuympäristö ole riittävän vakaa ja turvallinen.

Rajat asetetaan toivottavasti sosiaalisen paineen avulla yhä useammille kiusaajille tulevaisuudessa! Parannuksen käyttäytymisen suhteen voi tehdä kiusaaja milloin vain ja tämähän olisi erittäin suotavaa!

Voiko skitsofreniaan liittyä epärealistisia käsityksiä hyvässä mielessä?

Ovat jotkut sanoneet, että skitsofreniaan liittyy myös ns. positiivisia määreitä, jotka eivät vastaa todellisuutta siis noin 50000 suomalaisen skitsofrenia-diagnosoidun kohdalla.

Positiivisia ihmistä kuvaavia määreitä olisivat tällöin esimerkiksi luovuus, psyykkinen herkkyys ja korkea älykkyys. Mikä sitten on totta?

On olemassa viitteitä, että luovan toiminnan harjoittaminen on skitsofreniaan sairastuneilla yleisempää kuin valtaväestöllä.

Lopuksi, miksi sitten emme saisi skitsofreniadiagnosoituina olla aidosti ylpeitä skitsofreniasairaudesta huolimatta varsin merkittäviin suorituksiin päässeiden henkilöiden suorituksista?

Vai pitääkö meitä pitää kaikkia järjestään vaarallisina ja omituisina kummajaisina, vaikka esimerkiksi ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma on todennut luennollaan (Turussa 3.9.2013), että voi jopa tulkita tilastoista, että avohoidossa seurannassa oleva ja antipsykoottisessa lääkehoidossa oleva skitsofreniaa poteva on vähintään yhtä turvallinen kansalainen kuin tilastollinen keskiarvokansalainen.

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Olisiko Euro-alueen talouspolitiikkaa yhdenmukaistettava?

Miten voi olla totta, että Kreikan veroaste on noin 10 prosenttiyksikköä matalammalla tasolla kuin Suomessa?

Miten voi olla mahdollista, että Kreikan yhteiskunnallinen talous on ollut rahoituskriisissä? Syy lienee ainakin osittain siinä, että veronmaksumoraali ei ole suomalaisten kanssa samassa sarjassa.

Euro-alueella pitäisi yhdenmukaistaa talouspolitiikkaa ja pitää sovituista asioista kiinni, koska eihän talousjärjestelmä voi olla toimiva jos se perustuu valheeseen!

torstai 23. tammikuuta 2014

Kolme miljardia lisäsäästöjä - muistakaa kansan kokonaishyvinvointi!

Köyhimpiä ei voi laittaa maksajiksi säästötalkoissa ihan siitä syystä, koska köyhiltä ei ole varaa nipistää euron euroa näillä elinkustannuksilla. Köyhä on asumismuodosta riippuen n. 1000 euroa kuukaudessa käteen tai sen alle tienaava kansalainen.

Tärkeää olisi pyrkiä hillitsemään yhteiskunnassa elämän kannalta välttämättömien asioiden hintakehitystä ja nehän ovat ainakin seuraavat asiat: lämmin asunto ja muut asumiskulut, peruselintarvikkeet, lääkkeet ja muut sairauksien hoitokulut. Lapsiperheisiin ja siten tulevaisuuteen enemmän panostusta, koska hyvillä lapsille ja nuorille eväillä tulevaisuuteen vältetään kustannuksia tulevaisuudessa.

Vastuuta voisi myös antaa joissakin tapauksissa kansalaisille yhteiskunnallista palvelurakennetta purkamalla. Luottakaa kansaan, koska enemmistö kansasta luottaa että meillä on hyvänlaatuisia päättäjiä. Voitte myös valita ryssimisen tien, mutta sitä ennen lukekaa Väinö Linnan trilogian Täällä Pohjantähden alla osat 1-2 ainakin.

Yhteiskunnan tärkein tehtävä on mielestäni turvata kaikille kansalaisille yhdenvertaiset peruselinolosuhteet. Köyhien, vähemmistöjen ja muuten syrjäytyneiden päihinpotkiminen saa alkaa riittää. Yhteiskunnan pitää hoitaa kaikki kansalaiset kunnioittaen, vaikka nämä eivät olisikaan työmarkkinoiden käytettävissä.

En todellakaan kaipaa uutta tietä kohti vuoden 1918 tapahtumia. Mahdollisesti yhteiskuntarauhan rikkovien poliitikkojen toimet pitää muuten tarkastella tässä ajassa äärimmäisen tarkasti, jos heikäläisten enemmistö valitsee ryssimisen tien.

Ps. Milloin Kreikan ja joidenkin muiden Euro-valtioiden veroaste saavuttaa Suomen tason?

Oheislukemista: http://yle.fi/uutiset/katainen_kolme_miljardia_on_hurja_summa/7049280

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Alkoholiveroon kaksi verokantaa?

Vihreiden Hannu Oskalan Puheenvuoron blogimerkintää ja sen kommentteja lukiessani keksin omasta mielestäni mullistavan verouudistuksen alkoholiveroon!
Ravintolassa ostetusta alkoholista pitäisi maksaa vain puolet veroa siitä määrästä jota maksetaan kotiin kannetusta alkoholista. Kyseessä olisi uudistus, joka toisi puhtaalle alkoholille kaksi verokantaa. Esitykseni mukaisen uudistuksen myötä vain puhdas alkoholipitoisuus vaikuttaa uuteen valmisteveron ja arvonlisäveron yhdistävään alkoholiveroon. Näin ollen alkoholin osalta maksettaisiin kahden verokannan mukaista veroa, jotta verotuksesta tulisi selkeämpää.
Tämä uudistus tosin edellyttäisi mielestäni kaupan keskioluiden, siiderien tai sen tapaisten juomien ja Alkon kaikkien tuotteiden alkoholiveron nostoa ehkä noin 20 prosenttia. Kossupullo pitäisi maksaa tällöin Alkossa vähintään 15 euroa 0,5 litraa.
Esimerkki: Kale ostaa puolen litran tölkin keskiolutta ja hän maksaa siitä valmisteveroja ja alv:n, jolloin veroa menisi yksi rahayksikkö. Kale päättää sitten mennä paikalliseen baariin sosialisoitumaan ja hän maksaisi siellä veroa alkoholiverouudistuksen läpimentyä vain 0,5 rahayksikköä, jolloin keskiolut olisi baarissa nautittuna loppuhinnaltaan halvimmillaan yhtä halpaa kuin kotonakin. 
Loppupäätelmäni
Mielestäni olisi jännä nähdä tällainen verouudistus kokeilussa käytännössä ihan oikeasti. Tosiasia kun nyt lienee että elämme palveluyhteiskunnassa ja monet työpaikat ovat palvelusektorilla kuten esimerkiksi ravintoloissa. Ravintoloiden anniskeluvalvontaan tulisi kiinnittää tällaisen uudistuksen jälkeen erityistä huomiota, jotta mahdollisimman moni ravintola olisi sosiaalisessa mielessä viihtyisä. Kannustaminen sosiaaliseen kanssakäymiseen voi lähteä myös alkoholiverotuksellisin keinoin, mikäli niin halutaan.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Aikamme suomalainen on sosialidemokratian tulos

Suomalainen ei ole sen kummempi kuin ihminen muissa valtioissa, mutta meillä on monessa mielessä parempi yhteiskunta kuin muualla päin maailmaa.

Sosialidemokratialla on ollut jo vuoden 1905 suurlakon ja vuoden 1918 tapahtumien jälkeisessä Suomessa merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa ja sittemmin puolustamisessa, koska sitä moni yrittää tuhotakin tässä ajassa.

Sosialidemokraatit tosiaan puolustavat vallitsevia vapaita ja vakaita yhteiskunnallisia oloja ja yrittävät niitä vielä kehittää, jotta perussuomalaisillakin on varaa jauhaa omaa populismiaan somessa vaikka yötäpäivää, kuten esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ja etenkin kansanedustaja Reijo Tossavainen. 

Pitää kyllä huomata, että näistä kahdesta Teuvo Hakkarainen ei taida edes lukea kommentteja joita Puheenvuoroon saa. Hyvät on kyllä kirjoitustaidot näillä molemmilla herroilla ja kai ne tarviikin olla, jos aikoo esimerkiksi EU-tukia hakea.

Ps. Ei kannattaisi tosiaan haukkua ruokkivaa kättä. Se minkä demari näet ymmärtää on perussuomalaiselle täyttä ymmärrystä vailla.


Ylipsykologisointia

Tarvitseeko kaikki ihmisen käyttäytyminen aina selittää jotenkin? Toisin sanoen, onko tarpeen miettiä motiiveja ja niiden pohjalta ajatella tulevaisuutta omassa sosiaalisessa vuorovaikutusympäristössään?

Yllätys on aina valmis, kun ajattelee liian laskelmoidusti asioita eteenpäin usein vielä oman projisaation tuloksena. Yllätä ja tule yllättymään on mielestäni dynaamisempi elämänfilosofia kuin sanoa että näin on aina tehty ja näin tullaan tekemään.

Ei kaikkea mielestäni voi selittää psykologialla koska osa ihmisen käyttäytymisestä ja henkisistä ominaisuuksista on niin laaja ja satunnaisiin tekijöihinkin pohjautuva matemaattinen malli.

Toki sosiologisessa mielessä ihmisjoukkojen käyttäytyminen on tiettyjen tilastojen valossa vallitseva tilanne ja se ei voi olla vaikuttamatta tulevaisuuteen. Suomessa on yli 30 prosenttia työikäisistä ansiotyön ulkopuolella, ja tämä tosiaan saisi vaikuttaa poliittisen päätöksenteon ryhdistämiseen vähintäänkin.

Psykologisointi on mielekästä, kun haetaan menneisyyden sosiaalisesta vuorovaikutusympäristöstä syitä nykyiseen käyttäytymiseen, ja näin ollen myös nykyinen käyttäytyminen lienee paras laadintaperuste ennustaa jonkun tietyn ihmisen käyttäytymistä tulevaisuudessa.

lauantai 18. tammikuuta 2014

Onko ihminen hyvänlaatuinen?

Onko ihminen sittenkin hyvänlaatuinen jopa niin hyvänlaatuinen, että antaa vallan liian hyväuskoisena Hitlerin Aatun kaltaisille henkilöille?

Google tästä ihmiskunnan tämän hetken hyvänlaatuisuudesta tietää maailmassa ehkä enemmän kuin NSA. Don't be evil kuului ainakin joskus Googlen yritysslogan. Kuka sitten on niin valistunut ihminen, että osaisi määritellä ilman Jedi-ritariutta pahuuden olemassaolon kriteeristön?

Suomessa johtavat viranomaiset eivät käsittääkseni kovin helpolla suosita aitoja elinkautisia laitostuomioita, mutta olisiko norjalaisen tapaus Breivikin kaltaisella psykopatologialla ja tekojen pohjalta seurannut aito elinkautinen? Itse jos päättäisin, niin pitäisin häkissä lopun ikää.

Suomessa on toinenkin esimerkki suomalaisten hyvänlaatuisuuteen viittava. Suomen asemäärä on tiheimpiä maailmassa, mutta silti henkirikoksia ja itsemurhia aseilla sattuu ehkä ihmeellisenkin vähän, vaikka ihmiselämä ja etenkin lasten ja nuorten henki pitäisi olla yhteiskunnan varjelluin ihmisryhmä.

Summa summarum, emme asu pimeydessä Suomessa, vaikka eri tummansävyisissä varjoissa välillä selvästi käymme.

Goodbye Facebook!

Ilmoitan täälläkin, että en käytä enää Facebookia. En nähnyt Facebookin useamman vuoden käytöllä niin merkittäviä seurauksia, että sitä kannattaisi jatkaa.

Facebook vei myös kohtuuttomasti aikaa ja huomiota muualta netistä.

Arvostetuin ammatti?

Eikö arvostetuin työ ole sellainen, jota kukaan ei halua tehdä. Ns. piilossa tehty konkreettinen työ on myös mielestäni erittäin arvostettavaa, mutta arvostetaanko julkisen tilojen vessasiivoojia oikeasti?

Työn arvostus ei saisi olla kiinni pelkästään osaamisvaatimuksista, vaan se pitäisi olla sidonnainen enemmänkin avoimia työpaikkoja hakevien määrään yhtä työpaikkaa kohden. Siivoojiksi väitetään olevan vähän halukkaita, mutta onko tällöin liksakaan aivan kohdillaan? 

Demarien vaikuttaja ja kansanedustaja Mikael Jungner kirjoittaa, ettei työt ole eri arvoisia, mutta miksi sitten joihinkin töihin on aina enemmän hakijoita kuin toisiin töihin? Niin kauan meillä on jo tuloperusteiset jakolinjat suomalaisessa työelämässä, kunnes lopulta kaikkien maiden proletariaatit liittyvät yhteen. Idiotismi rules?

Kiteytän tämän siten, että Suomessa pitää jatkossa tehdä enemmän niitä töitä joilla on merkitystä. Suomi on teollisuusvaltio vielä enkä halua elää puhtaassa ja ehkä likaisessakin virkamies-Suomessa.

torstai 16. tammikuuta 2014

Kunnat yhteen Pirkanmaalla

Tampere on Pirkanmaan ehdottomasti keskeisin kunta, koska Tampereelle on keskittynyt Pirkanmaan alueen väestö ja elinkeinot.

On vaikea kuvitella, että Tampereen naapurikunnat olisivat niin vireitä kuntia ellei Tampere olisi juurikin se naapurikaupunki. Edellisestä osoituksena merkittävä työmatkaliikenne naapurikunnista Tampereelle ja työpäivän jälkeen liikenne takaisin naapurikuntiin vapaa-ajanviettoon ja nukkumaan. Veroeurot karkaavat Tampereelta lähikuntiin tästä vallitsevasta tilanteesta johtuen.

Tampere ottaa Pirkanmaalla kokonaisvastuun kaikenlaisten kansalaisten asuttamisesta ja heille palveluiden järjestämisestä, kun taas naapurikuntiin valikoituu vääjämättä keskimäärin suurempaa veronmaksukykyä omaavat kotitaloudet.

Demokratian toimivuus vaarantuu ja vallan kiertoliike eli rotaatio hidastuu ja nämä seikat voivat olla jossain määrin tuppukyliltä vaikuttavissa Tampereen naapurikunnissa kuntien asukkaiden etuja vastaan.

Pirkanmaalla ei mielestäni tarvita pieniä kuntayksiköitä, koska koko seutukunnan tulevaisuus näin ollen voi vaarantua kuntien keskinäiseen kilpailutilanteeseen hyvistä veronmaksajista.

Yhteiskunnallisesti tiukan eurotalouden aikaan on parasta yhdistää Tampere ja sen naapurikunnat suureksi yhtenäiseksi kuntayksiköksi pirkanmaalaisten tasa-arvoisemman kohtelun ja demokratian toimivuuden kannalta. Vai mikä ihmeen tae on tosiaan kuntayksikön pienuus kun mietitään kuntademokratian toimivuutta?

Mielestäni emme tarvitse Suomessa eriarvoistavia kuntia, vaan tarvitaan mahdollisimman yhdenmukaisia oloja perusolojen osalta kaikille suomalaisille.

perjantai 10. tammikuuta 2014

KELA lasten vammaistuki

Lapselle on mahdollisuus anoa vammaistukea, mikäli lapsen aiheuttama kuormitus perheelle on tavanomaista selvästi raskaampi lähinnä sairauksista johtuen. (http://www.kela.fi/vammaistuki-lapselle)

Puhelimessa kuulin Kelan virkailijan lukemana perusteet lapsen kielteiselle vammaistukipäätökselle: "Lääkitys ei ole jatkuvaa, puheterapiassa ei käydä riittävän usein ja kuormitus perheelle ei ole muutenkaan tavanomaista suurempi kyseisellä ikätasolla."

Mielestäni on kuitenkin vaara, että vammaistuen kriteerit ovat veteenpiirretty viiva ja osaako näitä kaikki edes hakea? Kannatan kokonaisuudessaan parempaa perheiden tukemista, enkä kärsimyksestä erillisrahoitteista korvausta vammaistuki nimellä, ellei lapsen hoito todella ole erittäin vaativaa.

Oman lapsen tapaukseen en ota enempää kantaa tässä, mutta valitamme päätöksestä tietenkin. Kuitenkin lääkäri on ihmetellyt, että miksi emme ole hakeneet aiemmin vammaistukea.

tiistai 7. tammikuuta 2014

Ilman työtä sinulla ei ole oikeutta elää?

Kovat arvot selittyvät ilmeisesti työikäisten vieläkin melko korkealla työllisyysasteella eli 67.8%. Työväestö muodostaa yhteiskunnan aktiivisen, kovan ja ilmeisesti melko yhteneväisen mielipideytimen. Jos itse on matalapalkkaduunari ja kaverilla ei ole töitä, niin kai sitä helpolla pitää kaveria sossupummina.

Yli kolmen tai varsinkin yli viiden tonnin palkoilla ymmärrys köyhiä kohtaan katoaa jo varsin laihaksi eikä sitä ole välttämättä ollenkaan. Ei auta ymmärryksen lisäämiseen vaikka moni matalapalkkaduunari on itse asiassa toimeentuloluukun asiakkaana ainakin Helsingissä.

Ei Suomessa ole liian hyvä sosiaalituki, vaan Suomessa on yksinkertaisesti liian pienet palkat kunniallisen elämän mahdollistamiseksi. Kun perustarpeet ovat tyydytetty, niin kansalainen voi toteuttaa itseään tehdä jotain toisten kansalaisten hyväksi, eikä työ ole tällöin esim. puhelinkaupustelua tai muuta rahankuppaustoimintaa.

Kuinka moni köyhä ponkaisee leipäjonojen makaroonivelliosastolta vielä toteuttamaan itseään? Minimaalinen toimeentulotaso se on joka latistaa tai sitten korkeat peruselämisen kustannukset!

Mielestäni yhteiskunta on lähinnä siitä eniten riippuvaisia varten, vaikka taloudellisesti hyvin pärjäävätkin haluavat usein esimerkiksi vakaita yhteiskunnallisia oloja. Missä on yhteiskunnallinen me-henki vai toivotetaanko täällä kohta enenevässä määrin osa väkeä haudan ikilepoon?

Linkit: http://yle.fi/uutiset/rikkaat_ja_pienituloiset_ylen_kyselyssa_sosiaalituet_passivoivat_ihmisia/6995504
http://www.findikaattori.fi/fi/41
http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Toimeentulotuella+el%C3%A4vien+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+paisuu/a1366862254593

maanantai 6. tammikuuta 2014

Argumentum ad auctoritatem

Auktoriteettiperusteinen argumentointi voi joskus olla toimivaa, mutta ei kai useinkaan kestävää tyylillä: "mutku se sanoi niin!"

Sosiaalinen paine saa monet ihmiset kai ruotuun? Taiteilijat lienevät siinä mielessä rajanrikkojia. Väittämänä sanoisin ettei maailma ole valmis, jonka vuoksi rajanrikkojia tarvitaan jatkossakin. Jos joku kirjoittaa esim. pahanlaatuisista tapahtumista kirjan ja joku ottaa siitä vaikutteita niin kenen on vastuu ns. ennustajan vai toteuttajan. Toteuttaja vastaa aina teoistaan.

Sanat sinänsä eivät ole vaarallisia, kun silloin jos ajatusten julkituojan suhde kuulijoihin/lukijoihin on rankasti vääristynyt esim. auktoriteettiasemasta johtuen. Edellisestä johtuen vain auktoriteetti joutaa vastuuseen opetuksistaan.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Rahanjaon perusteet luodaan sosiaalisin suhtein

Joskus myös demokraattisin perustein, vaikka esittelijän osuus kaikessa rahanjaossa on ratkaiseva. 

Parhaat päättäjät lienevät niitä, jotka välillä myös kyseenalaistavat asian esittelijöiden esitykset. 

Mielestäni työ pitää olla sellainen, jolla on merkitystä. Jos työtehtävällä ei ole juuri mitään merkitystä, niin sen toimenkuvan työtehtävän jatko pitäisi voida uudelleenarvioida kaikissa tapauksissa koskien myös julkisia työnantajia. Eihän kai julkinen sektori edusta sittenkin "kavereille töitä" -organisaatiota pahimmillaan?

Ps. Itse suosittelin kerran yhtä kaveriani vanhaan työpaikkaani töihin, mutta minua ei uskottu, vaikka kaverille olisi mielestäni hyvin voinut antaa näytönpaikan. Suomalaisen politbyroon suositukset ja päätökset ovat erilaisia siinä suhteessa, että voit loisia yhteisillä rahoilla virkanimityksen jälkeen vaikka eläkkeelle asti.

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Ihmisen täydellisyys

Ihmisestä tiedetään vain liian vähän jos hän vaikuttaa täydelliseltä.

Täydellisyys on kovin erikoinen käsite muutenkin. Miten sen voi määrittää? Voi olla että ehdottoman kannatuksen vittumaisimpien ihmisten joukoissa saanut voi olla lähellä täydellistä vai olisiko sekään vielä mitään? Kai sen henkilön täydellisyyden toisaalta helpoiten kiistävät ne vittumaisimmat.

Kai tätä asiaa on tarkasteltava nimenomaan sosiaalisena kysymyksenä. Eli toisin sanoen ei ole muuta kuin vaillinaisia ihmisiä. Ei oikeassa olemisen määrä voi ratkaista yksin ihmisen täydellisyyttä, vaan sosiaalinen vuorovaikutusympäristö kertonee ihmisestä paljon enemmän kuin mielipidetason heitot esim. somessa.

Tietenkin jos olisi joku ideaalielämää elävä, niin onko hänen mielenterveys ihan kunnossa? Arvostaako hän muitakin vai onko omat jutut ne tärkeimmät? Jos arvostaa vielä muitakin oikeassa mittasuhteessa, niin voiko tämä olla edes totta?

Ehkä joissakin ihmisten kohtaamisissa voi olla totta. Nimittäin kovimmat analyyttiset ja näkemykselliset sanalliset tykittäjät ovat näitä, joiden vuoksi Suomessa moni voi takuulla paremmin kuin huonommin!

Analyyttisuudesta ja mielipiteistä

Kovin analyyttinen kirjoitus ei muutu siitä muodosta vaan tulee lähinnä täydentymään. Lujimmat mielipiteet puolestaan kestävät pisimpään analyyttisen tarkastelun.

Ystävyydestä

Ystävä on peili, johon voi huoleta peilata itsensä sellaisena kuin on. Parhaimmillaan ystävältä saa vielä rakentavan palautteen. Kiitos todellakin ystäville, joita jokaisella on hyvä olla.

Summa summarum

Ihmiselo voi olla siis täydellistä oikeassa seurassa ja siihen kannattanee pyrkiä.

Onnellista uutta vuotta erityisesti ystävyyttä osoittaneille tahoille ja henkilöille!

t. Kimmo Hoikkala