maanantai 31. maaliskuuta 2014

Onko puolueista tullut eturyhmäliikkeitä?

Puolueet vaikuttavat toimivan tässä ajassa yhä enemmän valikoitujen kansalaisten eturyhmäliikkeinä. Konkreettisesti tulee mieleen, että esimerkiksi demarit ovat hylänneet kokonaishyvinvointiajattelua ja siten poliittista vastuuta yhteiskunnasta kaikista eniten riippuvaisista kansalaisista.
Kollektiivinen ärsytys saa aikaan puolueiden valtasuhdemuutoksen, jota on jo tapahtumassakin perussuomalaisten suuntaan. Eikö puolueelle olekaan enää tärkeää maksimoida kannatus, vaan kantaa surutta niin sanottua poliittista vastuuta?
Poliitikko voinee puolustautua: "Poliittiset toimijat eivät ole sairaita, vaan heidän kannattajansa ovat!"
Moni kansalainen on voinut tulla loppupäätelmään, jonka mukaan ei kannata tehdä eri tuloluokan edustajan kanssa yhteistyötä eikä edes pyrkiä siihen. Tämä olisi kollektiivisena ilmiönä valitettava, koska tulevaisuus toisi näin ollen suuremmat luokkaerimielisyydet yhteiskuntaamme.

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Ihmisyyden harmaa alue - kansiluonnos

Tässä vähän alkusanojakin:

Johdanto

Kirjani Ihmisyyden harmaa alue idea on syntynyt viimeisten vuosien aikana, koska olen pohtinut itsekseni melko paljon hyvän ja pahan välistä suhdetta.
Kirjoittajan taustaa minulla on lähinnä blogi-palstoilta, jota ennen viihdyin paljon mielen-terveysaiheisilla anonyymeilla keskustelu-foorumeilla. Nämä foorumit olivat lähinnä vertaistukiperiaatteella toimivia kirjoitus-areenoita, vaikka joskus tukivaikutus saattoi jäädä jopa negatiiviseksi.
Ensimmäisen omakustannekirjani Kuntoutujan tie (ilmestyi v. 2010) perustui paljolti juuri vertaisfoorumin kirjoituksiin. Ennen Kuntoutujan tie kirjan ilmestymistä olin jo kirjoittanut blogia, vaikka se kirjoitta-minen perustui vielä tuolloin osaltani anonyy-miteettiin eli nimimerkkikirjoittamiseen. Myös Kuntoutujan tie on salanimellä kirjoitettu.
Kuitenkin tulin jo vuonna 2012 toisiin ajatuksiin anonyymin kirjoittamisen suhteen, josta todisteena tämä alla oleva blogi-merkintä blogistani Hermiitti kertoo (http://hermiitti.blogspot.fi), josta tässä kirjassani myös joitakin muita kirjoituksia lainauksina jos ei ole erikseen muuta mainittu.

”lauantai 1. syyskuuta 2012
Jouduin muuttamaan kantaani


perjantai 28. maaliskuuta 2014

Teos: Ihmisyyden harmaa alue (v. 2014)

Valmistelen paraikaa uutta käsikirjoitusta kirjaksi, jonka nimi olisi "Ihmisyyden harmaa alue".

Alaotsakkeeksi tulee: "Hyvän ja pahan suhde ihmisessä".

Rakenne voi olla seuraava:

1. Johdanto
-Miten päädyin kirjaideaa?

2. Käsitys pahasta
-Mistä käsitys muodostuu?

3. Käsitys hyvästä
-Mistä hyvä muodostuu?

4. Hyvyyden synkronointi pahan kanssa
-Kokonaisvaltainen näkemys vai onko ihminen tekojensa summa?

5. Pelaaminen - paras voittakoot?

6. Lainsäädäntö
-Rangaistuksenpelko jne.

7. Markkinatalous - tavoite saada ihmiset tekemään hyvää?
-Pelurit jne.

8. Käyttäytyminen
-Ensivaikutelman harha jne.

9. Moraalinen yhteenveto
-Ihmisessä on toivo!

10. Loppu
-Lähteet ja pohdiskelun vaikutus?

Lastensuojelu on osittain bisnestä

Oma kokemus

Olin 1993 sijoitettuna Kuttulan koulukodin sijaisperheeseen Mäntyharjulla syyskuusta vuoden 1994 kesäkuuhun saakka. Sain suoritettua peruskoulun oppivelvollisuuden koulukodin koulussa. Vaihtoehtona Kuttulan koulukodille oli Pitkäniemen sairaalan nuorisopsykiatrinen osasto, koska minulla oli paljon masennuspohjaista oireilua tuohon aikaan kuten muun muassa kuolemantoiveita, koulupelkoa ja muuta epätoivosuutta elämäni suhteen.

Keskeinen syy hyvään koulunkäyntimotivaationi Kuttulassa oli se että halusin Kuttulasta pois. Kuttula oli paikkana 1990-luvun puolivälin lähestyessä ennemminkin avovankila ilman lomia ja vapaata kommunikaatiota omaisiin. Sosiaaliviranomaisia omasta kotikunnasta ei Kuttulassa näkynyt kuin kerran, mutta äitini sai viettää Kuttulassa hetkittäin aikaa kanssani. Ainoa lomani oli talviloma kotonani, joka kesti noin viikon.

Bisnestäkö?

Toukokuun loppua odotin kuin kesäistä auringonnousua vuonna 1994, mutta tähän suureen toiveeseeni kotiin pääsemisestä oli tulla este, koska kolmea isoveljeäni oli saapunut koulukodin johtaja Kalle Björkmanin saunavieraiksi, jotta asia voitaisiin siten sopia ja laittaa minut huostaan mahdollisimman pitkäksi aikaa. Veljeni eivät tähän kuitenkaan suostuneet viinatarjoiluista huolimatta ja pääsin kotiin heti peruskoulun päästötodistuksen saamisen jälkeen. Olin helpottunut tästä, vaikkakin psyykkisesti osaltani vaurioituneempana, mutta tavallaan olin entistä vahvempana Kuttulan jälkeen.

Sekin vielä, että Kuttulassa peloteltiin vaihtoehtohoitopaikkani psykiatrisen sairaalan pillerinsyöttäjähoitajilla jne. Toivon mukaan psykiatria tekee tässä ajassa tiiviimpää yhteistyötä koulukotien kanssa.

Tämä aika

Tässä ajassa on merkillistä, jos huostaanottopaikkojen lapset eivät ole säännöllisen kontrollin alla sosiaaliviranomaisten taholta. Säännöllinen kontrolli tarkoittaa sitä, että lapsille ja nuorille on aikaa tulla kuulluksi hoitopaikoissaan oman sosiaaliviranomaisen kanssa. Pelkkä yksi kysymys kuukaudessa tyylillä: ”miltä sinusta tuntuu”, ei ole mielestäni riittävä!

Ennaltaehkäisyn puute

Perheiden tukia leikataan ja samalla määritetään tulevien nuorten lastenhoitobisneksen liikevaihtoa entistä ylemmälle tasolle. Ennaltaehkäisevintä toimintaa on se, että perheistä pidetään yhteiskunnan taholta jo ennen vauvan syntymää erityisen hyvää huolta esim. kotihoitajapalveluiden avulla. Toinen vaihtoehto on, että kansalaiset alkavat myös oikeasti enemmän vapaaehtoisina auttaa köyhiä ja muuten niukoissa voimavaroissa eläviä lapsiperheitä.

Varhainen puuttuminen

Parasta on varhainen puuttuminen heti ongelmaan kun se huomataan. Tässä koulun ja etenkin peruskoulun merkitys on varsin suuri.

Aiemmin blogissani: http://hermiitti.blogspot.fi/2013/12/matkalla-kuttulan-koulukotiin-ja-sielta.html

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Rähinäviina, pamihulluus ja levoton pössyttelijä

Voiko näillä kolmella erilaisella päihteiden käyttäjäryhmällä olla yhteneväisyyttä?
Rähinäviinapää on henkilöllä joka tulee viinan myötä aggressiiviseksi ja yhteistyökyvyttömäksi.
Pamihulluus vetää bentsoja eli bentsodiatsepiineja kuin karkkeja ja samalla hänellä saattaa tulla aggressiivisuus pintaan jolloin voidaan jopa vahingoittaa muita ihmisiä.
Levoton pössyttelijä on henkilö joka saa kannabiksesta kierroksia koneistoon siinä määrin, että estot katoavat ja piilevä aggressiivisuus tulee esiin.
Pitäisikö päihteiden käytön sijaan todellakin kiinnittää enemmän huomiota päihteiden käyttäjien psykologiseen profilointiin? Jos tämä pitää paikkansa, niin on sama mitä päihteitä vetää kun aina kilahtaa.
Toki sekakäyttö voi olla helposti turmiollisin vaihtoehto psykologisista tekijöistä huolimatta.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Suomen huoltosuhde kasvanut vuositilaston mukaan

"Vuonna 2012 sataa työssäkäyvää kohden oli 132 ei-työssäkäyvää henkilöä. "
Kuka sitten elättää kenet on osittain myös talousfilosofinen kysymys. Elättääkö eläkeläinen itsensä vasta sitten jos on koko ikänsä maksanut tel-maksua palkastaan? Elättääkö teollisuuden vai kunnan työntekijä eläkeläistä? 
Vientiteollisuuden saarnamiehet sanovat, että vientiteollisuus synnyttää yhteiskunnallisen maksuvaran köyhille. Voi olla perustellusti toistakin mieltä. Eikö ihmisoikeuksien ja Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomen kansalaisella ole lain suomat perusoikeudet?
Ei kukaan elätä ketään, vaan yhteiskunta elättää meidät kaikki!

Yhteiskunnan virkamiesjohto tehokkuussyyniin!

Miten yhteiskunnalla on varaa pitää pyörittämässä paperia tai joskus pelkkiä peukkuja virastossa kuukausittaista yli 5000 euron työnantajamaksua vastaan?

Virkamiesten työtehokkuus ja palkkiojärjestelmä pitäisi varsinkin johtavien virkamiesten osalta laatia kokonaan uusiksi. Ei tartte virkamiesvisionäärejä vaan korkeatasoisia toteuttajia. Emme tarvitse kyttääjiä, vaan tulevaisuuden parempia elinolosuhteita kaikkien kansalaisten osalle.

Johtavat virkamiehet vastaamaan teoistaan konkreettisen työseurannan avulla, ja samalla pitäisi jokaisen virkamiehen tehdä vuosiselvitys johtotehtävissä niistä asioista joita on saanut aikaan! Pelkkä abstrakti mediavaikuttavuus ei mielestäni riitä mihinkään. Konkreettisia tekoja sillä te olette teoistanne vastuussa kansalle, joka maksaa palkkanne!

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Suosiotalous

Suosiiko tiukasti raamitettu julkinen talous äänekkäimpiä kansalaisia ja heidän sidosryhmiään? Olen aivan varma että asia on näin.

Tiukka raamitus voi olla haitta monelle uudelle tulokkaalle yhteiskunnassa yrityksenä, yhdistyksenä tai koulupudokkaalle nousta jaloilleen. Valitettava asia mutta lienee totta. Rahat käärivät poliitikojen lähimmät sidosryhmät, vaikka on olemassa poliitikkoja jotka ajattelevat kokonaishyvinvointiakin.

Ei kuitenkaan ole pelkästään kyse organisaation suosiosta, vaan suosiasetelma tänä päivänä on paljolti myös oman pesän ja minän-hoitoa. Elämme vahvasssa individualistisessa helvetissä, jossa kukaan ei tule sanomaan mitään, ellet tee jotain todella poikkeavaa hyvässä tai pahassa.

Tsemppareita tarvitaan ja väkevät persoonat ansaitsevat aina väkevät vastustajat.

Miksi Paavo Väyrynen aiheutti minussa säälintunnetta?

Kannatin Paavo Väyrystä viime presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ihan siitä syystä, koska Väyrynen provosoi itsessäni säälintunnetta.

Onhan se säälittävää olla miehenä, jolla on ehtymätön vallanhimo, vaikka ei ole sitä erityisen laajapohjaisena ikinä saanut. Osoituksena edellisestä käsittääkseni Kekkosen suosikkipoju ei ole kumminkaan päässyt kovasta yrityksestä huolimatta pääministeriksi saati presidentiksi.

Palkitsin Paavo Väyrysen rehellisenoloisella ja läpinäkyvällä muut dissaavalla siis mitätöivällä käytöksellä samalla kun hän retostaen itseään piti aivan kuningaspäällikkönä. Onneksi Väyrynen ei päässyt toiselle kierrokselle mutta valitettavasti hän saattaa EU-vaalien jälkeen mennä taas EU-parlamenttiin.

Mies jolle jäisi aina saappaat pieniksi ehkä presidenttinäkin on jotain niin ihmeellistä, varsinkin kun kerskaaja on vielä äänestäjien suosiossa! Pitäisikö minun sitten vielä katsoa peiliin? En katso, koska äänestän jatkossa aina sosialidemokraatteja!

Hintataso on Suomessa Euron myötä ennallaan?

Hinnat ovat voineet tilastollisesti jossain kulutushyödykkeissä jopa laskea markka-ajasta, vaikka ei huomioisi ansiotason nousua ja inflaatiota.
Kuitenkin köyhän ostovoima on vasta Kataisen hallituksen tekemien pakollisten korjaustoimenpiteiden ansiosta alkanut korjaantua. Korjaustoimenpiteet ovat olleet lähinnä verotuksellisia. 
Se että hintataso olisi sama kuin euroon liittyessä ei siis pidä paikkaansa, vaikka ostovoimakorjattuna hintataso on merkittävällä osaa kansaa jopa laskenutkin.

Muualla netissä: 

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Pyritään hyvään, mutta tehdään pahaa

Pyhittääkö hyvä päämäärä täyden keinovalikoiman, jonka mukaan erilaisia ihmisiä pitää rangaista, vaikka nämä eivät olisi tehneet edes rikosta.

Mielenterveydellisesti vaikeasti sairastunut ihminen voi joutua yhä tämän ajan Suomessa koirakouluun, jossa vuorotellen kiristetään ja rangaistaan, kun potilas pyritään saattamaan vallitseviin realiteetteihin. Onko tällainen hoito sitten tuloksellista? Tuskinpa vain ainakaan parasta mahdollista hoitoa.

M1-pakkohoitolähetteellä joutuu yhä vankeuteen suljetulle osastolle neljäksi päiväksi tarkkailtavaksi, jolloin osastolta ei saa poistua ennen kuin tarkkailulausunto neljän vuorokauden päästä laaditaan. Mihin tällaisella vankilamaisella potilashoidolla pyritään? Hyviä päämääriä tietenkin ovat itsetuhon ja muiden ihmisten terveydentilan vaarantamisen estäminen.

Kuitenkin olen sitä mieltä, että tämä pakkohoitohoitoonohjauskäytäntö on vuosilta kivi ja kuokka eli se on tähän aikakauteen täysin sopimaton potilaiden hoitokulttuuri. Parannusta voisi tehdä siten, että potilaan vaarallisuusarvio itsensä suhteen ja mahdollisesti muiden ihmisten suhteen arvioitaisiin pikaisemmin. Tuntuu erikoiselta, että pakkohoitolähetteellä hoitoonohjattu ei saa käydä edes ulkona saatettuna. Onko tiukalla pakkohoitokulttuurilla onnistuttu vähentämään kuolemantapauksia, niin sitä epäilen ja vahvasti koska pakkohoitokulttuurilla on niin pitkät perinteet.

Eikö potilasta pidä hoitaa yhteistyössä eikä sanellen ja epämääräisiä lähetteitä kirjoitellen? Hoidettaisiin mielenterveyspotilaat ennemmin siinä missä muutkin sairaudet eikä lähtökohtaisesti pakolla ja rangaisemalla, ellei edelliseen löydy merkittäviä perusteita. Mielenterveyslaki joutaa mielestäni romukoppaan, koska se ruokkii ennakkoluuloja sekä potilailla että heidän läheisillään.

Ihmisoikeudet kuuluvat mielenterveydellisesti sairastuneillekin. Usein psykoosisairauksien lähtökohtakin on vielä traumatilat, joten miksi hemmetissä potilaita pitää vielä mielenterveyshoidossa traumatisoida tämänkin ajan Suomessa?

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Vladimir Putinin virheet Ukrainan suhteen

Ukrainan vallastasyösty epäilty tappokäskyttäjä ex-presidentti Viktor Janukovitšin teot olisi pitänyt tuomita Venäjän presidentti Putinin suulla. Tuntuu aivan käsittämättömältä, että mies joka on ilmeisesti jakanut tappokäskyt on vielä Putinin suosiossa. Tähän asiaan pitää jatkossa kiinnittää kaikkien enemmän huomiota, koska tappamaan valmiit valtapiirit ja sen allekirjoittavat eivät ansaitse ihmisten luottamusta missään maailman kolkassa.

Vladimir Putin ei kunnioita YK:n ihmisoikeusjulistusta suojelemalla epäiltyä tappokäskyttäjää, joten onko Putinin aika lähteä sittenkin? Vai vallitseeko venäläisten keskuudessa syvän ystävällisyyden varjossa edelleen halu kovaan kuriin ja järjestykseen, jolloin ihmisarvo ei olekaan vakio.

Itselleni on käynyt yhä selvemmäksi, että Putin pelaa Ukrainalla vain peliä ja testailee kai samalla kuinka pitkälle luottamus omien joukoissa riittää. Venäjän kansan piirissä tätä luottamusta ei taida enää Putinin hallintoon olla. On vain ajan kysymys, kun Putinin aika mennä on.

Kasvaakaa venäläiset ja laittakaa Putin kuriin!



Jari Tervon erinomainen kolumni tästä aiheesta: http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_sodan_aattona/7116380

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Onko Uusi Suomi Puheenvuoro mediavaikuttamisen kolmosdivari?

Kolmosdivarilta meno vaikuttaa kyllä ja perustelut ovat seuraavia: kirjoittajien tunnepitoinen argumentointi tai paremminkin suurten asiakokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus ja syyllisten etsintä milloin mihinkin. Lisäksi määrällä ei voi tehdä standardien mukaista kirjoituslaatua kuin poikkeusyksilöt. Venäläisittäin käy lähes kaikille eli määrä ei korvaa laatua.
Miten taso sitten voisi nousta toisin sanoen miten mediavaikuttavuus voi lisääntyä? Ehkä kirjoitusten rajoittaminen voisi olla keino pureutua asiaan ja tällöin mediavaikuttavuus voisi koko Puheenvuoron blogifoorumilla kasvaa. Vaikeaa silti on nousu kakkosdivariin, koska luokitteluni mukaan sitä hallitsee vahvat itsenäiset blogistit kuten Osmo Soininvaara ja Erkki Tuomioja politiikassa ja Jukka Kemppinen tietty valtakunnan virallisena makutuomarina, kun arvioisi joskus itsensäkin objektiivisesti eikä projisoiden teksteissään.
Mestis-sarjaa pelaavat sosiaalisessa mediassa lehdistön nettikolumnistit, joiden vaikuttavuus on usein moninkertainen yksittäiseen Puheenvuoron blogistiin nähden. Sirkusareenaksi monien kansalaisten mukaan jää tosiaan random-otannalla Puheenvuoro kolumnistien kirjoituksiin nähden, vaikka tämä onkin paljon mielikuva-asia. Moni kolumnisti kuten Kalle Isokallio kirjoittaa vahvasti mutta usein täyttä paskaa. Olen nähnyt aiheelliseksi lukea Isokalliolta vain yhden kolumnin.
SM-liigatason kirjoitusrulettia pyörittää tietenkin sanomalehdistön pääkirjoittajat ja päätoimittajat, jotka ovat suorassa käskytyssuhteessa median omistavien tahojen toimesta. Se siitä median vapaudesta ja riippumattomuudesta. Päätoimittaja lähtee aina käveleen jos ärsyttää pääomistajia liikaa.

Poliittinen vastuunkanto on toimintaa kansan parhaaksi

Poliitikkoja ainakin vasemmalla voi kehua siinä mielessä, että vastuuta otetaan ja sitä kannetaan kansan etu huomioiden joskus jopa vastoin populistien ja kansan tahtoa. Vastuullisen poliitikon tehtävä ei ole räksyttää kaikkialla ja tehdä itsestä numero vaan tehdä sellaisten asioiden eteen duunia, jotka mahdollistavat paremman tulevaisuuden suomalaisille globaalissa toimintaympäristössä.


Siksi järkivasen on juuri demari, koska demarien yhteistyökyky on tässä individualistisessa ja siten putkinäköisessä maailmassa jotain erityistä. Toisaalta pitää olla puolueen sisällä painavaa kritiikkiäkin, jotta porukka pysyy hereillä. Vieraantumista kansasta on tapahtunut kyllä demareissakin, mutta ei läheskään siinä määrin kuin oikeistopuolueissa.

Vasemmiston joukossa voi olla kestävimmillään demari ja lyhytpinnaisena vasemmistoliittolainen, mutta se että perussuomalaiset olisivat puolueena lähellä vasemmistoa on täysin perusteeton väite. Politiikka on kestävyyslaji ja nopeita muutoksia ei suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä tapahdu, vaikka suunta on ollut koko ajan parempaan.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Putinin vertaaminen Hitleriin ontuu

Eduskunnassa kuulimme viikolla, kun kokoomuksen Ben Zyskowicz vertasi Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia natsijohtaja Adolf Hitleriin.
Tässä perustelen seuraavaksi miksi Putin on Hitlerin kaltainen:
1. Hitlerin tavoin Putin on kovin kansallismielinen ja Putin varmaan unissaan näkee entisen Neuvostoliiton mahdin.
2. Hitler oli sotilasarvoltaan korpraali ja tietääkseni psykiatrinkin arvioinnissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Putin on puolestaan tehnyt työuransa nykyajan sotakentällä eli vakoilujärjestö KGB:ssä ja FSB:ssä.
3. Hitlerillä oli varmasti luottamusvaikeuksia moniin ihmisryhmiin ja mikä sanoo sen ettei Putinillakin näitä luottamusvaikeuksia ole.
Seuraavaksi perustelen miksi Hitler on erilainen kuin Putin:
1. Putin pitää ohjaksista kiinni, mutta pitää ydinaseiden laukaisunapin piilossa. Hitler ei olisi epäillyt käyttää mitä hirveimpiä aseita, jos ne olisivat silloin keksitty.
2. Psykopatologialta Putin eroaa Hitleristä siinä että Putin on ehkä hieman suuruushullu narsistinen ilman psykopaattisia piirteitä, kun Hitler oli takuulla psykopaattinen suuruushullu.
3. Putin kykeni järjestämään vain talviolympiakisat kun Hitler järjesti kesäolympialaiset ennen toisen Maailmansodan sodan alkamista.
4. Putinin pelko liittynee Venäjän hajoamiseen, kun Hitlerin pelko liittyi natsien liian pieneen elintilaan.
5. Hitler ei ajatellut valtansa perijöitä, mutta Putin kuitenkin saattaa ajatella.
6. Putin on takuulla parempi judoki kuin Hitler.

Summauksena sanon, että Putinilla on yhtymäkohtia tasan saman verran Hitleriin kuin Suomessa valtapiireissä keikkuvilla uusliberalistisen maailman kannattajilla.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Miten ihmiskunnassa vallitseva pimeys pidetään kurissa?

Pimeys pidetään aisoissa siten, että ensinnäkin myönnetään sen olevan osa jokaista ihmistä. Niinpä ihmiskunnassa vallitseva pimeys siis toisin sanoen ihmiskunnalle haitallinen aines pyritään minimoimaan demokraattisesta päätöksenteosta nostamalla äänestäjien sivistystaso mahdollisimman korkeaksi. 

Valtiotason pimeyttä yritetään saada voimapolitiikalla kuriin, mutta se ei tuo pitkäkestoisesti tulosta, koska sotilaallinen voimapolitiikkakin on itse asiassa pimeyttä. Sivistys on ainoa keino rakentaa pitkällä aikavälillä ihmisille hyviä yhteiskunnallisia olosuhteita kaikkialle maapallolla.

Onhan näitä valopäitäkin siis moitteettomia ihmisiä mukana etenkin politiikassa, jotka pitävät itseään esimerkillisinä, mutta samalla nämä poliittisesti suuntauneet henkilöt kuuluvat joukkoon jossa usein hyviä tarkoitusperiä ajetaan pimein keinoin. 

Kokonaisvaltainen näkemys puuttuu politiikassa uskoakseni aivan liian monilta varsinkin globaalilla tasolla. Kukapa sitten kertoisi valtapoliitikoille heidän olevan yhtä pimeitä kun me muutkin?

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

NATO on amerikkalaispohjainen sotilasliitto

Suomen ei tarvitse kuulua sotilasliitto Natoon, koska kuulumme jo maailman laajimpaan rauhanliittoon nimeltään Euroopan unioni.

Niin kauan kun amerikassa valtakeskittymät ovat sitä luokkaa kuin ovat tänä päivänä, niin ei ole mitään mieltä lähteä NATO-jäsenyyteen.

Lisäksi NATO saattaa hyödyntää Hitlerin oppia siinä mielessä, että kun sotakoneistoa kehitetään ja myydään niin sotahullujen talous kasvaa. Talous siis kasvaa tappamalla?

Ei nimeä, ei rahaa?

Riittävän tunnettu ihminen voi käyttää kuuluisuutensa helposti hyödyksi, varsinkin jos henkilöllä on aktiivisia seuraajia median välityksellä tai jopa faneja. Tällöin kuuluisuus voi vaikuttaa moniin ihmisiin julkisten kommenttien ja puheenvuorojen välityksellä.

Toki on myös epäsuotuista julkisuutta, jolloin henkilö on tehnyt esimerkiksi raskaan rikoksen. Toki rikollisillakin on kannattajansa ja jopa faninsa, mutta tällöin voi olla vaarana, ettei rikollinen parane lakia kuulevaksi ja siten yhteiskuntakelpoiseksi kovinkaan helposti.

Kuuluisuus ei siis todellakaan aina tiedä leveää elintasoa, vaan itse asiassa pelkkä julkisuus ei tuo väärinlailla hyödynnettynä yhtään euroa julkisuuden henkilön pöytään. Suurin vaikuttava tekijä julkisuuden henkilöillä onkin lähinnä julkiesiintymiset, jolloin kuuluisuudet vaikuttavat suoraan ja välikäsien kautta hyvinkin moniin kansalaisiin.

Menestymisen käsite usein ajatellaan olevan sidoksissa kuuluisuuteen, mutta näinhän ei tietenkään oikeasti ole. Moni ihminen menestyy julkisuutta suorastaan vältellenkin. Media ei monien mukaan ole aina näet niin säyseä, että sille kannattaisi liikaa avautua omista asioistaan. Myöskin väärintulkintojen vaara ja vääränlaista mediakuvaa antavien todennäköisyys monilla henkilöillä nousee, kun mediaesiintymisiä on riittävän monia.

Helppoheikkien media Suomessa on monessa mielessä, vaikka tietty nämä ovat taitavia supliikissa ainakin useimmiten. Kuitenkaan pelkkä kevytmielinen hömpänhömppä ei ole monille kansalaisille kuin ajanhukkaa seurattavana. Onneksi on nykyään kuitenkin varsin hyvä valinnanvapaus median seuraajalla ja lisäksi sosiaalinen media tätä vielä täydentää.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Voiko lääkäri olla hyvä johtaja?

Voiko lääkäri olla hyvä johtaja omalla alallaan? Ehkä lääkäri voi olla hyvä johtaja, jos lääkäri on kouluttautunut lisäksi hallinnon alalta ja psykologiasta.

Lääkärit perustelevat oman alansa johtajuuden sillä, että potilaiden hoitamisen johtaminen vaatii erityistä asiantuntemusta nimenomaan sairauksien hoidosta. Johtamiseen ei sovi kollegiaalisuus joka lääkäreillä on ammattiryhmistä vahvimmasta päästä.

Pitäisi hoitaa asiakkaita parhaalla tavalla käytettävissä olevilla resursseilla, eikä se silloin tarkoita ylimääräisiä johtajia vaan virtaviivaisuutta jotta organisaatiossa ei ole tyhjäkäyntiä ja ylimääräisiä kokouksia jatkuvasti. En jaksa uskoa, että lääkäreillä olisi mitään niin erityistä osaamista, että he voivat tehdä hallinnollisia päätöksiä pelkillä tohtorin papereilla.

Toki sairaalaloiden johtoryhmissä pitää olla lääkäreitä, mutta siellä pitäisi olla myös sairaanhoitajia, muita sairaalan työntekijöitä, potilasasiamies ja joitakin kokemusasiantuntijoita. Lisäksi koko johtoryhmän suurin päätösvalta on psykologista ja hallinto-osaamista omaavalla johtajalla tai johtajilla!

Muualla netissä: http://yle.fi/uutiset/taysista_irtisanoutui_laakareita_vastalauseeksi_johtajavalinnalle/7130113

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Pätevä kansalainen!

Millainen on pätevä kansalainen? Riippunee paljon siitä että mihin kyseisen kansalaisen pitäisi olla pätevä.

Lähtökohtana on usein koulutuksellinen osaaminen ja kokemus ynnä muut suoritukset ja ansiot, kun kansalainen hakee esimerkiksi työpaikkaa.

Miten suuri painotus on sitten kaikella ulkoisella olemuksella rekrytoinnissa? Epäilen, että on varsin suuri merkitys joissakin rekrytoinneissa myös supliikilla ja henkilön ulkonäöllä. Tietenkin edustustehtävissä pitänee ollakin kaikin puolin edustava ja osaavakin vielä.

Eräs vanha opettajani sanoi, että pärstäkerroin vaikuttaa todella paljon rekrytoinneissa. Pärstäkerroin voi tarkoittaa kylläkin joko hyvin suppeaa arviota tai sitten melko laajaakin arviota henkilöstä, jolloin se käsitettäisiin enemmänkin henkilön ulkoisena arviona.

Toki ensivaikutelmasta moni asia lähtee, mutta itse en painottaisi sitä liikaa edes työnhakijana, koska jos työnantaja on niin mäntti että antaa yksittäisen mokan jännitystilassa haitata, niin ehkä työpaikka ei ole se mitä itse etsin.

Yhteiskunnassa voi olla useita päteviä kansalaisia moniin tehtäviin, jonka vuoksi rekrytointitapahtuma on varsin mielenkiintoinen. Pitäisikö sittenkin painottaa tiimiajattelua että miten työnhakija sopeutuu työryhmään tai -porukkaan vai pitääkö aina valita koulutuksellisesti pätevin ja osaavin tekijä?

Keitä syyttää häiriöisestä mielentilasta?

Keitä tosiaan voisi syyttää häiriintyneestä mielentilasta?

Kannattaisiko syyttää kasvuympäristöään, jos huomaa olevansa mieleltään epävakaa.

Kannattaako syyttää biologiaa siis perinnöllisyyttä, jos vintti on ajoittain melko pimeenä.

Ei tietenkään kannata. Kannattaakin syyttää psykiatreja, jotka nämä ongelmasi ovat tuoneet tietoosi.

Tässä on vain yksi logiikkaongelma, että miten psykiatri voi olla vastuussa häiriintyneestä mielentilastasi, koska psykiatri yrittää saada sinut ennemminkin taas kulkemaan valoa kohti.

Väitänkin, että ne jotka syyttävät psykiatriaa mielensä sekoittamisesta eivät tiedosta oman häiriöisen käyttäytymisen taustoja ollenkaan.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Onko länsimaisen sotilaan taistelumoraali rahasta kiinni?

Voiko olla niin, että länsimaisissa ja sen kaltaisissa valtioissa kuten Venäjällä sotilaiden taistelumoraali on vahvasti sidoksissa omaan taloudelliseen hyötyyn? Tai siiten ääripäässä jopa omaisten saamiin korvauksiin sotilaan kaaduttua.

Tuntuu siltä, että taistelumoraalia ei ehkä enää ole länsimaissa niin paljon kuin Toisen Maailmansodan alla ja tämä voi olla vain hyvä asia. Sodan hirveydet ovat voineet opettaa kansalaisia ja myös sivistystason nousu voi vaikuttaa siihen, että sotatilassa eivät kykene kuin riittävän pimeysasteen omaavat ihmiset tappamaan.

Toki jos on tulla tapetuksi, niin voihan sitä sitten selittää tappamisen itsepuolustuksena - sotatilassa. 

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Naiset – se tärkeämpi sukupuoli

Mielestäni naisten terveyden vaaliminen on yhteiskunnallisesti oleellisempi asia kuin miesten terveyden vaaliminen. Terveyttä pitäisi sitten tietenkin vaalia vielä kokonaisvaltaisesti pitäen sisällään henkisen terveydentilan.

Naiset kantavat tulevien suomalaisten kasvatusvastuusta lähes poikkeuksetta suuremman osan kuin miehet. Siksi on tärkeää että naiset jaksavat hyvin perheiden äiteinä.

Jaksamista voisi helpottaa tarjoutumalla joskus avuksi kiireelliselle perheen äidille. Ja jos kansan piiristä ei löydy vapaaehtoisia tukijoita, niin yhteiskunnan pitää tätä avustustyötä ottaa hoidettavaksi jatkossa entistä enemmän.

Itsemääräämisoikeuden puolesta olen aina kaikkien kansalaisten osalta, ja tämä tulisi myös kaikkien naisten tiedostaa, että rajat voi asettaa myös naisena miehille. Naisilla pitää olla oikeus kaikkiin niihin asioihin ja työtehtäviin kuin miehilläkin, eikä tätä toivottavasti moni nainen joudu selittämään ainakaan tämän ajan Suomessa, mikäli naisen rahkeet riittävät siihen samaan kuin miehillä.

Suomalaisten jatkuvuuden kannalta ei ole epäilystäkään kumpi sukupuoli on tärkeämpi, vaikka tätä tärkeämpää sukupuolta voinee usein täydentää sopiva suomalainen mies!

Hyvää naistenpäivää 8.3.2014!

torstai 6. maaliskuuta 2014

Kulttuurikritiikkiä

Kritiikki on helppo käsitellä, jos ajattelee puremattoman kritiikin kertovan aina kritisoijasta itsestä paljon enemmän kuin kritiikin kohteesta.

Makutuomareita on Suomessa lähinnä kahdenlaisia. Toiset luulevat osaavansa ja toiset eivät osaa. Surettavaa on murskakritiikit, joissa suunnilleen tuomitaan kulttuuriteon tekijät joko naiveiksi tai ylimielisiksi. Eikö kaikilla ole vapaus kuitenkin tehdä sellaisia kulttuuritekoja, jotka kokee olevan paikallaan?

Tähän yksi täsmentävä esimerkki, jossa on henkilö varsin ansioitunut ja pätevä omalla alallaan. Voisi jopa väittää että henkilö olisi ainutkertainen sivistyksensä puolesta omalla alallaan. Kritisoija harvoin pitää henkselienpaukuttajista, vaan antaa kitkerän ja ehkä jopa katkeran palautteen kyseisen henkilön kulttuuriteosta. Onko tällöin arvosteltu kulttuuritekoa vai sittenkin itse henkilöä?

Pitääkö Suomessa todellakin pantata tieto ja antaa ympäristön tai joskus median tuoda se esiin, jos media sattuu merkityksen joskus huomaan? Media on ehkä sittenkin melko paljon suhdetoimintaa, vaikka vapaasta mediasta Suomessa kovin paljon hehkutetaan. Suuri volyymi ei löydy sosiaalisen median avulla, vaan lopullisen karsinnan tekevät toimittajat osin omien psykologisten ominaisuuksien perusteella.

Toimittajilla ja muille kuspäisille kritisoijille suositan VET-tason psykoterapeutin lisäkoulutusta, jos vaikka se ymmärrys ihmisyydestä sitten sen avulla vähän paranisi. Tosin tämä riippunee paljolti toimittajan vastaanottokyvystä, että kykeneekö psykoterapeutiksi ikinä kouluttautumaan.

Amerikkalainen ihmislaatu

Kun kysytään millaisia ovat amerikkalaiset valkoihoiset, niin silloin pitää mennä usein sukupolvia taaksepäin.

Amerikkaan on kautta aikojen lähdetty rikkauksien perässä individualistisella valtausperiaatteella. Amerikan yhdysvalloissa voisi kuvitella vallitsevan tämä perintö tai paremminkin perimäaines hyvin laajasti.

Klondiken kultaa tai sittemmin pelkkien taalapinojen ääreen on amerikkalainen unelma muista piittaamatta. Todisteena on tämän hetken Yhdysvaltojen huono-osaiset ja matalapalkkaorjatöissä olevat.

Persoonan piirteet voivat siis todellakin periytyä. Euroopassa asuu viisaus ja Amerikassa asuu riistäjät suuressa mittakaavassa. Toivottavasti viisaus saavuttaa joskus myös Amerikan yhdysvaltojen eurooppalaista alkuperää omaavat asukkaat!

"Money is money and business is business", sanoi jo Amerikassa metsätöissä aikoinaan ollut isänikin.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Krimi kuuluu demilitarisoida

Krimin merkitys lienee Venäjälle lähinnä strateginen, koska siitä pääsee helposti Välimerelle ja tietenkin valvomaan intressejä Mustallamerellä.

Venäjä voisi osoittaa suostumalla Krimin niemimaan demilitarisoinnilla rauhanomaisuutensa ja pelastaa oman kunniansa tai lähinnä presidentti Vladimir Putinin kunnian. Ukraina puolestaan voi huokaista helpotuksessa ja osoittaa sen, että Venäjä voi olla isoveli, vaikka välit eivät olisikaan kunnossa.

Krimistä pitäisi tehdä demilitarisoitu alue kuten Ahvenanmaa.

PS. Jos sotatilaan mennään, niin se kääntynee ajan saatossa uskoakseni vallassaolevia tahoja vastaan sekä Venäjällä että Ukrainassa.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Ihmisen aivot kätkevät ihmisen suurimmat salaisuudet

Tietenkin on ihmisiä, jotka luulevat olevansa kiinnostavampia mitä todellisuudessa ovatkaan. Jotkut tämänkaltaiset voivat olla jopa pinnalla mediassa, vaikka heidän persoonallisuutensa ei ehkä aivan kiltein ja muille ihmisille ystävällisin olisikaan.

Mediavääristymä johtuu siitä, että mediapersoonaksi riittää jos osaa leukoja sanoja tapaillen louksuttaa, kun tuntee sopivia taustavaikuttajia. Toisaalta on olemassa myös analyyttisiä ja siten journalismiin pyrkiviä mediapersoonia.

Mediapersoona voi avautua omista kokemuksistaan varsin paljonkin, mutta silti moni asia jää pimentoon. Ihmisen aukoton elämäntarina jää aina kovin arvoitukselliseksi jopa niistäkin ihmisistä jotka tuottavat kaikista eniten sisältöä ja sitä toistakin ääripäätä julkiseen mediaan.

Motivoitunut kerronta on sitä, että kertojan on tarkoitus kalastella mediassa suosiota näennäisellä rohkeudella. Tätä rohkeutta on lähinnä kahta lajia, joista ensimmäinen tyyppi on rohkea kertomalla itsestään paljastuksia ja toinen tökerö puolestaan revittää paljastuksia vain muista henkilöistä. Toki näiden mediapersoonien risteytyksiä on valtaosa median äänitorvista.

Ihmisen aivot kätkevät kuitenkin jopa mediapersoonankin kyseessä ollessa hänen suurimmat salaisuutensa eli ajatusrakennelmien perustan. Tyhjänjauhajien media kertoo tosiaankin melko paljon suomalaisista, kun sellaista niin paljon kuunnellaan ja muuten seurataan. Tosin ei tässä kai mitään kovin huolestuttavaa ole, jos on aikaa seurata paskaa, niin ei kai oma elämä voi aivan paskaa olla?