sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Puolue vaatii kovan ideologian taakse

Jos puolueen ideologiset periaatteet ja siten periaateohjelma eivät vastaa toteutunutta toimintaa, niin tällöin puolueella on kova itsetutkiskelun paikka. Pitää vastata jäsenistölle asiasta, jos toteutunut politiikka ei ole ydinideologian mukaista.

Eihän sille kyllä voi vapaassa maassa, että monissa puolueissa on sellaisia aktiiveja, jotka vievät kutakin puoluetta pois ydinideologiasta. Toisaalta demokratiassa enemmistön mielipide ratkaisee. Enemmistön myöstä syntyy mahdollisesti periaateohjelma, joka pitäisi ehdottomasti sitoa puoluejohtoa.

Väitän, että selkein ideologia on sosialidemokraateilla ja tätä on noudatettu demaripoliitikkojen toimesta ihan hyvin. Tasa-arvo, työ, oikeudenmukaisuus ja vapaus ideologiasta on jäänyt kyllä solidaarisuusajattelu hieman unholaan. Joidenkin pitää huolehtia niistäkin, jotka eivät aina siihen itse kykene. Siksi demarit.

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Demarien vaino on ihmisyyden raiskaamista

Hyvä ihmisyys ja sen mahdollistuminen on ihmisten puolueessa (lue: SDP) suurin asia.

Entiset ja täysin ulkopuoliset usein täysin erilaisen ideologian omaavat kansalaiset pitävät demareita uhkana itselleen. Tästä seuraa että ihmisten puolestepuhujia halutaan halventaa ja mitätöidä.

Jostain kumman syystä vaikuttaa siltä, että nämä demarien vainoojat käyvät runkkaamassa omille osakesalkuilleen ja tilin saldoilleen. Ja sitten persaukiset porvarit on kaikista pahimpia, kun he luulevat joskus jotain saavansa, vaikka ovat pelkkää karjaa tälle porvariylimystölle.

On siinä erikoisia kansalaisia juu, kun rakastavat niin paljon ilmeisesti pelkkiä lukuja. Jokku silti rakastaa miehissä etenkin nätei flikoi.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Sana joka herättää tunteita: skitsofrenia

Jukka Kemppisen blogin syöte 18.4.2014.


Skitsofrenia on niin erikoinen sana, että vaikka ei tietäisi ollenkaan mitä sanaan liitetään terminä.

Sanana skitsofrenia nimittäin ei ole läheskään neutraali, vaan se on mielestäni selvästi negatiivinen jo intonaationsa johdosta. Puhumattakaan sitten vahvasta häpeäleimasta - stigmasta, jota milloin missäkin yhteyksissä mediassa vahvistetaan.

Nyt kun mielipidevaikuttajien keskisarja Jukka Kemppisen johdolla heittelee sanoja hulluja päin, niin olisi paikallaan sanoa, että skitsofreniastakin voi kuntoutua ihan kohtalaisen hyvään kuntoon.

Millaisia ajatuksia skitsofrenia sanana herättää? Tuskin yleensä kovin myönteisiä. Mitä ajatuksia sen pitäisi herättää?

Keskustelu avattuna meikällä tästä aiheesta myös Twitterissä: #skitsofrenia

Ei sairaus määritä ihmisen arvoa vaan ihminen määrittää toisen ihmisen arvon. Skitsofrenia ei kerro ihmisen yksinkertaisuudesta saati moraalitasosta mitään! Antakaa skitsofreniaan sairastuneillekin mahdollisuus elää mielekästä elämää.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Euro-alueella pankkibisneksen tappiot sosialisoitu

Olin tänä ehtoona kuulemassa Oulun demarien tilaisuudessa eu-vaaliehdokas Timo Harakkaa luentotilaisuudessa, jossa hän esitelmöi uuden kirjansa Suuri kiristys antia euro-keskusteluun. Luentoa kommentoi lähinnä pitkän linjan demarivaikuttaja Matti Ahde.

Sain vahvan käsityksen tai vahvistuksen Timo Harakan puheesta, että euro-alueella pankkien riskibisnestä on tuettu merkittävästi veronmaksajien tuella.

Timo Harakka puhui vahvasti työllisyyden puolesta, ja sikäli otaksun hänen olevan vahvan Keynesiläisen talouspolitiikan kannattaja. Ja juuri niin, että valtion kuuluu tasata suhdannevaihtelua eli lähinnä vientiteollisuuden kysyntävaihtelua ja sitä kautta verokertymän alenemaa lisävelanotolla.

Miksi sitten velasta on tehty mörkö? Tähän kysymykseen voinee Suuri kiristys kirjakin antaa vastauksia. Mielestäni pyrkimys on hyvä pitää täystyöllisyydessä, mutta tuskin hinnalla millä hyvänsä.

Lennä vain Harakka meikän puolesta vaikka Brysseliin asti laittamaan asioita kuntoon!

PS. Tässä mielestäni vielä tärkeä muistutus siitä millä asialla demarit ovat Suomessa koko ajan olleet euron kriisissä:

” Voitot privatisoidaan, tappiot sosialisoidaan.”

-Erkki Tuomioja, (Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa 12.5.2010)



Muualla netissä:

Keynesiläinen taloustiede (Wikipedia): http://fi.wikipedia.org/wiki/Keynesil%C3%A4inen_taloustiede

Hesarin arviossa Suuri kiristys: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1395807900781

SDP:n ryhmäpuheenvuoro 12.5.2010: http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1659

torstai 10. huhtikuuta 2014

Ihmisyyden harmaa alue: luettavissa nyt netissä!

Linkki: https://books.google.fi/books/about?id=8zWJCQAAQBAJ&redir_esc=y

Kirja on myös myytävänä Google Playssa sähköisenä kirjana.
Painettu versio ilmestynee viimeistään syksyllä.

Terveisin Kimmo Hoikkala

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Onko nyt olemassa riski hallituksen hajoamisesta?

Kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja pääministerin tehtävästä vetäytyvä Jyrki Katainen joutunee selittämään motiiveja tehtävien jättämiselle vielä moneen kertaan. Seuraavana on vuorossa kello 14.03 alkava pääministerin haastattelutunti Yleisradion Radio Suomessa.

Suomessa vallinnut käytäntö on viime vuosikymmenet ollut, että pääministeri istuu nelivuotiskauden loppuun asti, ellei käy kuten keskustan Anneli Jäätteenmäelle tai Matti Vanhaselle, jotka olisivat varmasti ilman kovaa painostusta jatkaneet tehtävissään.

Onko äänestäjien pettämistä, kun Jyrki Katainen kesken vaalikauden ilmoittaa jättävänsä pääministerin tehtävät. Mielestäni osittain on kyseessä juurikin äänestäjien pettäminen, elleivät syyt ole pääministeri Kataisella erityisen painavat eroasiassa.

Jotkut ovat selittäneet että Jyrki Kataisen ero olisi kannanotto Jutta Urpilaisen puolesta demarien puheenjohtajakamppailussa. Voi ollakin osittain totta, koska olisi vaikea kuvitella ay-aktiivi Antti Rinne ja elinkeinoelämän leipoma Jyrki Katainen mahtuisivat ja kykenisivät samassa hallituksessa parityöskentelyyn.

Hajoaako hallitus nyt tähän Kataisen lähtöön ja Jutta Urpilaisen osittaiseen sukeltamiseen? Tuskin hajoaa, ellei kokoomus ja SDP halua käydä syksyllä eduskuntavaaleja. Kuitenkin loppu vaalikausi on vain vuoden mittainen, joten eiköhän Suomella ole vallitsevilla voimasuhteilla oleva hallitus vaalikauden loppuun asti.

Vuosi vielä ja sitten katsotaan todelliset sisäpoliittiset valtasuhteet. Olisi varsin epäpoliittinen veto valtapuolueilta, jos näiden puolueiden päättäjät vetävät eduskuntavaalit jo syksyllä läpi.

Hallitus jatkakoot, vaikka nokkamies vaihtuukin.

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Antti Rinne kampanjoi piilossa?

Tunnettavuutta kannattaisi Antti Rinteen lisätä, mikäli hän aikoo tosissaan haastaa Jutta Urpilaisen.
Esimerkki puoluetasolta toisaalta: keskustan Juha Sipilä meni toivuttuaan avaamaan suunsa ja kannatus tippui heti 2 prosenttiyksikköä.
Totuttu linja vai arvoituksellisempi linja? Siinäkö on Jutta Urpilaisen voitonavaimet Antti Rinnettä vastaan?

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Jutta Urpilaisen voisi olla aika kiivetä rinnettä!

Toivon, että pitkään puolueessa toimivien riveistä löytyy vielä Antti Rinteen lisäksi haastajia Jutta Urpilaiselle. Eihän mielestään erityisen demokraattisen sivistystason omaava puolue voi olla tyytyväinen jos puheenjohtajaksi ei löydy enempää ehdokkaita?

Jutta Urpilainen perää kansalta vastuuta Jyrki Kataisen kanssa, mutta olisiko ainakin vasemmistolaisen osapuolen aika kantaa vastuu päätöksistään? Toivon mukaan aika on koittanut, koska muuten demarien kannatuslukema ei tule juuri nousemaan.

Poliittiset päätökset eivät pitäisi henkilöityä, mutta henkilöt tekevät aina päätökset. Miksi vastuuta ei oteta ennen kuin pakon edessä jos silloinkaan vaan väyrysmäisesti selitellään kaikki parhain päin!

Toivon mukaan Jutta Urpilainen joutuu kapuamaan rinnettä, jotta näkisi vihdoin kokonaisvaltaisesti kaikki.

Terv. Kimmo Hoikkala, demarien rivijäsen (en ole puoluekokousedustaja!)

Ps. Toivottavasti tovereilla puoluekokousedustajilla on vihdoin kapasiteettia laittaa demarit uuteen alkuun.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Sinkut, milloin harkitsette perhe-elämää?

Parisuhde on yleensä naisen ja miehen välinen suhde, joka jossain tapauksissa on avioliitto.

Keskenkasvuiset keski-ikäiset kakarat kuvittelevat parisuhteen aivan väärin. Parisuhde ei ole saamista, vaan etenkin perheellinen parisuhde kysyy hyvin laajoja sosiaalisia valmiuksia.  Ihmettelen yhä sitä, että miten parisuhteet pysyvät ylipäätään kasassa?

Yhteiskunnallinen ilmapiiri ei suosi perheen perustamista, vaan ennemminkin perheiltä kysytään koko ajan enemmän voimavaroja. Luulin joskus että löysin rajallisuuteni ihmisenä jo sinkkuvuosina, mutta tuskin olen rajoja vieläkään löytänyt. Pientä painetta on lähes koko ajan päällä, vaikka aikaa minulla on myös kirjoittamiselle.

Olen onnellinen isä, vaikka liian harvoin jaksan tätä lapsilleni osoittaa.

Ps. Aikomus ei riitä aina toteutukseen. Toisaalta jos ei ole aikomusta niin tuskin on toteutustakaan. En aio hajota, vaikka ajoittain hajoan. Hyväksyn sen osana minuuttani ja olen taas entistä vahvempi. Älä sinäkään petä itseäsi.