keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Paineensietokyky

Ihminen ei siedä aina kaikkea, eikä tarvitsekaan sietää.

Joillakin ihmisillä vain omat virheet tuntuvat oikeilta virheiltä eikä niinkään toisten virheet.
Toisilla ihmisillä puolestaan vain toisten virheet tuntuvat oikeilta, jolloin voi olla itse asiassa hyvin sokea oman toimintansa suhteen.

Mikä sitten on kultainen keskitie, ettei masokistisesti rangaise liikaa itseään eikä myöskään näe itseään aivan pyhimyksenä? Parempi muiden ihmisten kannalta on olla masokistinen masentuja, mutta henkilön itsensä kannalta tuollainen ajattelu voi olla jopa tuhoisaa.

Pidetään puolemme ja mielipiteemme siihen asti, kunnes on näyttöä paremmasta mielipiteestä. Kun menettää itsekunnioituksensa niin menettää kaiken. Lopulta ihminen on melko yksin, jos ei pidä ollenkaan puoliaan. Näkemyksellisimmät ihmiset auttavat ilman hyötyajattelua ympäristössäkin eläviä ihmisiä ja näin pitää ollakin.

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Koulukiusatun puolustajassa valtiomiesainesta

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sanoi kerran eräässä haastattelussa uskovansa, että kiusatun puolustajaksi kääntynyt oppilas koulussa omaa valtiomiesainesta.

Kun itse ajattelen kiusaamista pahimmillaan, jolloin koko luokka on yhtä oppilasta vastaan, niin kysyy todella rohkeaa ja kypsää ajattelua lapselta kääntyä tällaista tilannetta vastaan ja olla kiusatun tukena.

Kiusaaminen jättää pitkät jäljet kiusattuun, ja se voi vaikeimmillaan johtaa erilaisiin mielenterveyshäiriöihin ja itsemurhaan jo varsin nuorella ikää.

Peruskoulujen alkuun ei ole kauaa enää aikaa, joten kiusaajat tulevat takuulla taas, mutta toivon mukaan tulevat valtiomiehet ovat hereillä!

Kiusaamiskierteen katkaiseminen ajoissa on erinomainen asia sekä kiusaajien että kiusatun kannalta. Luokassa on voima ja mitellä voi vaikka jalkapallossa.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Vladimir Putinin Venäjän virheet Ukrainassa

Ensinnäkään Ukrainaa ei voi naittaa kokonaan Venäjään yksipuolisella päätöksellä, jonka venäläiset mielellään Putinin johdolla tekisivät.

Toiseksi on väärin tukea venäjämielisiä separatisteja Ukrainassa, koska se on sodanlietsontaa sen varsinaisessa merkityksessä. Onko Vladimir Putin tosiaan judo filosofian kannalla joka tarkoittaisi pehmeää tietä, kun nyt hän on valinnut sotaisan ja kivisen tien!

Putin olisi voinut hieman hämmentää soppaa ja osoittaa rauhaa rakastavaa luonnetta ainakin näennäisesti paljastamalla ennen amerikkalaisia ohjusiskun tekijät malesialaiseen siviililentokoneeseen separatistien alueella Ukrainassa eilen 17.7.2014.

Nyt Putinin ekspansiohalut ja nationalistinen mielenvire joutuvat hyvin kyseenalaiseen asetelmaan jopa Putinia ymmärtäneiden tahojen toimesta.

Ja peli on ehkä nationalistisen Venäjän osalta jo maailmalla menetetty, jos Putin on myötävaikuttanut venäjämielisten separatistien raskaan ilmantorjunta-aseistuksen olemassaoloon.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Seis, poliisikansanedustajat tuloo!

Tutkailin eduskunnan sivuilta kokoomuslaisten ja perussuomalaisten kansanedustajien ammatteja ja oletukseni kävi toteen.

Oletin, että poliisikansanedustajia on jokunen oikeistokovuuden tyyssijassa eli kokoomuksen riveissä ja oikeistopopulististen perussuomalaisten joukossa.

Tässä ne tulevat sitten nimilistanakin vielä:

Pertti Hemmilä (kok)
Kalle Jokinen (kok)
Markku Mäntymaa (kok)
Kari Tolvanen (kok)

Reijo Hongisto (ps)
Tom Packalen (ps)
Mika Raatikainen (ps)
Ismo Soukola (ps)

Ei ammatti tietenkään kansanedustajaa huononna saati paranna, vaikka ihmettelen poliisien esiintymän laajuutta oikeistopuolueiden riveissä. Voiko tästä kansanedustajalistauksesta päätellä, että poliisikoulua käydään keskimäärin oikeistolaisemmin ajatuksin kuin sosiaali- ja terveyspuolen kouluja?

PS. Olisi kiva nähdä myös "ituviherhippi" poliisikansansedustaja vai eivätkö nämä kelpaa muka poliisikouluun?

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Oma mediaomistus on vaikutusvaltaa

Sananlasku: "Rahalla saa ja hevosella pääsee", pätee aina kun on vain tarpeeksi rahaa.

Oma mediatalomistus mahdollistaa vallassaolon ilman demokraattista valintaa. Ei tartte itse asettua ehdolle, kun valitset ne joille annat mediahuomion ja siten mahdollisuuden nousta valtaan. Voit vakuutella vilpittömyyttäsi, vaikka omaat tiukan ideologian ja arvoperustan.

Todellakin mediapitoiseen omistukseen ovat syynä monet muutkin motiivit kuin pelkkä vilpitön kansan sivistämistarkoitus. Mediakasvatus pitäisi opettaa olemaan erityisen kriittinen myös painettua sanaa kohtaan. Suurin kansanvedätys käy nimittäin toteen kaupan kassajonossa, jos erehtyy lööppejä lukemaan.

Suomalaiset eivät saa jäädä kapitalistisen prosenttijengin hallinnon alle, joten siksi voimistakaamme Yleisradiota. Samanaikaisesti on oltava myös ikkunat auki muihin sivistyneisiin valtioihin, jotta emme jää täällä peräpohjolassa aivan kapitalistidiktatuurin alle.

Google on hyvä, koska se ei perusta toimintaperiaatetta sulkeutuneisuuteen vaan ennemminkin avoimuuteen. Tiedon sekä myös epätiedon jakokanavana Google on maailman ykkönen. Epätiedosta johtuen sosiaalisen median käyttäjän pitää olla riittävän sivistynyt, jotta ei tulisi omaksuttua liikaa disinformatiivista hömppää.

Todellisuus ei ole sitä miltä vaikuttaa, vaan on olemassa monin eri tavoin häiriintyneitä ihmisiä myös omistavissa tahoissa. Asiakas päättää, mutta uskollinen manipuloitu asiakas ei välttämättä vaihda, vaikka lehti hyppisi silmille, kun se on siinä painetussa sanassa!

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Paremmuudentunteen harha

Oma käsitys paremmuudesta suhteessa muihin voi olla myös harhakäsitys, jota asetelmaa vielä henkilön sosiaalinen ympäristö pönkittää. Paremmuuden kokija suhteessa muihin ihmisiin lienee usein hyvin suppean ihmiskäsityksen omaava henkilö.

Narsistisella tavalla häiriintynyt ihminen ei ehkä näe kuin oman paremmuutensa ja toisten hyötyarvon muiden ihmisten joukossa. Terveempi ajattelumalli on ajatella ihmisyhteisöä joukkovoimana kuin sairaalloisen saarnamiehen ajattelulogiikalla. 

Sosiaalinen media ja bloggaaminen provosoi ilmeisesti useilla narsistista käyttäytymistä, ja tätä ilmiötä tukee usein hyvin kritiikittömät julkiset palautteet. Käsitys itsestä paisuu jopa sosiaalisen median piirissä salakavalasti oman pään sisällä suhteettoman suureksi, etenkin jos vielä perinteinen media tätä asetelmaa tukee.

Ich habe genug, sanoi J. S. Bach kuuluisassa sitaatissaan. Riittävän hyvänä voi kehittyä ihmisenä, ja kukin on riittävän hyvä jos sitä haluaa. Ihmisen ei tarvitse kokea riittävänä paremmuutta.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Jatkossa Kimmo kertoo

Muutin blogini nimen, mutta nettiosoitetta hermiitti.blogspot.com tai hermiitti.blogspot.fi en muuta.

Nimen muuttamisella blogini jättää nimimerkkikirjoittelun entistä kauemmaksi. Kommentoida voi jatkossakin anonyymisti.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Jalkapallon MM-turnaus 2014 Brasilia (2. välierä Hollanti-Argentiina)

Juuri tunti takaperin päättyi toinen välieräottelu Argentiina-Hollanti 0-0 ja rangaistuspotkukilpailun jälkeen Argentiinan voittoon. Edellisenä päivänä pelattu Brasilia-Saksa oli puolestaan pelinä aivan erilainen ja se päättyi Saksan hyväksi 7-1 ja jo eka puoliaika 5-0.

Olen katsonut vain yhden pelin MM-jalkapallokisoissa ja se oli juuri tämä toinen välierä. Hollanti ehkä hienoisesti yllätti turnauksessa saavuttamalla paikan välieriin. Muuten melko yllättämätön neljän kärki MM-turnauksessa on. Perinteiset jalkapallomaat pitävät pintansa. 

Oma suosikkijoukkueeni on juuri Hollanti johtuen jo 1980-luvun lopun ajoista suurissa jalkapalloturnauksissa niin kauan, kunnes Suomi näihin turnauksiin pääsee mukaan. Paljon selitetään sattumalla jalkapallo-otteluiden tuloksia, mutta onko sattuma jos neljä kärkijoukkuetta ovat Saksa, Argentiina, Brasilia ja Hollanti?

Itseltäni meni kovin into seurata MM-finaalia, koska Hollanti ei pelaa finaalissa. On kuitenkin hienoa katsoa, että miten pelaajat finaalissa paineet kestävät. Pronssipelikin pelataan ja siitä voi tulla varsin iloinen draama, sikäli kun toinen joukkue ottelun lopulta häviää.

Argentiina-Hollanti välierässä ei itse pelissä aivan selviä virheitä mielestäni tullut ja siksi selviä maalipaikkoja ei tainnut olla kuin kolme, jos huomioi Hollannilta Robbenin mahtavan nousun maalivahdin aluetta kohden, vaikka se päättyi ilman vetoa maalia kohti. 

Pelin olisi voinut rangaistuspotkuilla viedä myös Hollanti, mutta Argentiinan maalivahti vaikutti ulottuvammalta ja siten nappasi vetoja kiinni. Hienosti kumpikin joukkue paineet vetokilpailussa kestivät, kun kaikki potkut menivät 11 metristä kuitenkin maalikehikkoa kohti. Hollanin potkut rangaistuspotkukilpailussa eivät vain nyt täysin onnistuneet kaikilta osin.

Sehän on selvää jos peli menee jatkoajan jälkeen rangasituspotkukilpailuun, niin rouva Fortunan osuus pelin lopputulokseen kasvaa. 11 metriä ja veto lähtee yli 20 metriä sekunnissa joissain vedoissa, niin eipä siinä maalivahdille paljon reagointiaikaa jää jos ollenkaan. Myös paineensietokyky pitää olla kunnossa etenkin MM-ratkaisupeleissä eikä jalat saa olla pelin jäljiltä kovin tönkköinä.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Lasten ja lesken asumisturva huomioitava ja perintöverotusta lykättävä

Lasten ja lesken asumisturva pitäisi ottaa huomioon perintöverotuksessa.

Olisi tärkeää että perintöverot laitetaan maksuun vasta mahdollisen kaupanteon jälkeen, jolloin perikunta myy perityn asunnon tai asuintalon. Tällä tarkoitan sitä, että perintöveroa ei perittäisi ennen omaisuusjärjestelyjä, ja täten kiinteistö tai asuinhuoneisto jäisi toistaiseksi perintöveron ulkopuolelle. Siispä, leskellä kuuluisi olla elinikäinen asuinoikeus lasten kanssa perikunnan asuntoon ilman suoria perintöveroseuraamuksia.

Oikeudenmukaisuudesta vielä

Perintöveron oikeudenmukaisuutta pitäisi mielestäni vielä lisätä nostamalla verovapaan perintörajan osuutta esimerkiksi 50000 euroon.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Ihmisyyden harmaa alue esittelyteksti






Esittelyteksti 

Ihmisyyden harmaa alue (v. 2014)
ISBN 978-952-93-3806-1 (nid.)
83 sivua ja pehmeäkantinen

Ihmisyyden harmaa alue on paitsi moraalipohdintaa, niin se on myös eräänlainen ajattelun kasvutarina, jossa humaani ajattelu nostetaan arvoon 36-vuotiaan oululaisen Kimmo Hoikkalan kirjoituksen siivittämänä.
Pohdinnassa on ihmisen pahuus ja hyvyys sekä näiden kirjassa Ihmisyyden harmaa alue väitetty yhteys synkronointi toistensa kanssa. Pohdinta jatkuu pelaamisen kautta lainsäädäntöön. Oma lukunsa on myös markkinataloudella ja tietenkin myös ihmisen käyttäytymisellä. Kirjan päätöksestä selviää, kuinka tärkeästä kirjasta kirjoittajalle on kyse.
Armollisuus on tärkeää paitsi itseä niin myös muita ihmisiä kohtaan. Kaikki eivät erehdy elämänsä varrella kovin pahasti, mutta kaikki voivat erehtyä hyvinkin pahasti moraalisessa mielessä. Ihmisyyden harmaa alue ei ihannoi ihmisyyttä, vaan lähinnä sitä peilataan kirjassa. Kirja muistuttaa luonnon realiteetista, jonka mukaan me kaikki olemme harmaalla alueella, vaikka kuljemme sen eri sävyissä.
Kirjoittajana pidän kirjaa Ihmisyyden harmaa alue sen pikaisesta toimitustyöstä huolimatta hyvin onnistuneena ja pelkistettynä moraalifilosofisena teoksena, jossa kirjoittajan oma käsitys ihmisen elämästä tulee myös esiin.
Mitä enemmän kirja herättää ihmisiä pohtimaan asioita, sitä paremmin teos on onnistunut. Vastauksia ei ole oikeaan moraalifilosofiaan helppo antaa.



Oulussa 7.7.2014 Kimmo Hoikkala


Tilausinfoa

Kirjaa voi tilata minulta sähköpostitse kimmo.hoikkala(at)gmail.com. Ihmisyyden harmaa alue kirjan hinnaksi 10 euroa toimituskuluineen kotimaahan minulta ostettaessa.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Vankila ei ole mielisairaan paikka

Satuin katsomaan äitini luona viime torstaina 3.7.2014 TV1-pääuutislähetystä (http://areena.yle.fi/tv/2191050). Uutisissa oli juttu vankeinhoidosta ja siitä että yhä useampi syyntakeeton passitetaan vankilaan, koska mielentilatutkimuksia ei teetetä riittävästi.

Tämä on huono asia sekä potilaan että hoitolaitoksen kannalta, kuten uutisjutussa puhelinhaastattelussa ollut Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma sanoi. Psykoottisia vankeja kohtaa kova ympäristö vankilassa, johon sopeutumattomien kohtalo ei liene kovin helppo, kuten Lauerma haastattelussa mainitsee.

Mielestäni erillinen mielentilatutkimus ja sen tarpeellisuus pitäisi aina arvioida psykiatrian ammattilaisten toimesta, jos oikeuslaitos on tuomitsemassa syyllistä vankilaan. Tuskin tästä suurta kuormitusta oikeuslaitokselle tulisi, jos näin toimittaisiin. Nythän käytäntö on, että oikeus määrää mielentilatutkimuksen jos määrää.

Tässä ei pitäisi myöskään luottaa käräjätuomarien pätevyyteen arvioida mielentilaa eikä ainakaan asianajajien, jotka ilmeisesti kuvittelevat syytetyn pääsevän helpommalla hänen joutuessaan vankilaan sovittamaan rikosrangaistusta. Oikeanlainen hoito voisi tuoda kuitenkin jatkoelinvuosia huomattavan paljon enemmän kuin psykoottisena tai muuten syyntakeettomasti vankilaan passitus.