lauantai 25. helmikuuta 2017

Nuoriso hoi! Toivoa on!

Kauheeta kun ei tiedä mitään erikoista. Kai vetäydyn vähäksi aikaa lepäämään. Levollista unta jos joku tähän aikaan mua seuraa. Pitäkää huolta itsestänne! Auttakaa myös voimienne mukaan heitä, joilla on vaikeuksia elämässä.

Toivon ettet muista pahalla, vaikka sinulla on oikeus tuntea mitä haluat minua kohtaan. Uskotko itse ihmisten väliseen aitoon rakkauteen? Minä uskon, että voi tuntea rakkaudellista myötätuntoa lähes kaikenlaisia henkilöitä kohtaan, jos on ihmisenä oikeasti aikuinen. Kaikilla elämää ja rakkautta kokeneilla henkilöillä on tunteellisia ihmisiä liikuttavia muistoja! Jotain yritän kertoa, mutta en oikein nyt saa tässä vapaassa ajatuksenjuoksussa kiinni vielä sitä asiaa jota yritän kertoa.

On ikävää, jos tunnemme kaipuuta. Olen kiitollinen kaikista niistä tunnekokemuksista, joita olen saanut kokea! Minua mietityttää, että enhän minä tiedä sitä kaipuuta jota nainen kokee, jos nainen rakastuu eikä kykene ilmaisemaan jostain syystä tunteitaan tai sitten kokee itsensä hyljityksi. Voisinpa antaa jotain jollekin nuorelle naiselle siinä mielessä, että hän uskoisi itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Ja parasta olisi kun nuori nainen näkee itsensä kauniina ja viehättävänä, kuten useimmat nuoret naiset etenkin oikealla elämän asenteella varustettuina ovat! Ei naisen tarvitse olla mies eikä miehen nainen, vaan mies on aina naista varten.

Toivon sydämellisesti että sinä mahdollisesti minua seuraava nuori nainen löydät hyvän elämänkumppanin olet sitten pojista tai tytöistä tykkäävä! Ei ihmisen ole hyvä olla yksin, mutta lujimmat ihmiset voivat olla yksin ilman että mielenterveys paljon kärsii. Rakkaus on enemmän uskoakseni kaikilla luopumista kuin kiihkeän romanttista suhdetta. Sallikaamme kumppaneille heidän puutteensa, koska ei lopulta mikään ihmissuhde vaihtamalla parane, ellei tilanne ole muuten jo hyvin hankala.

Kaipuusta teemme aina enemmän tunnelmakuvauksia, koska emme tunne toista henkilöä ennen kuin elämme hänen kanssaan saman katon alla. Haaveilla tietty voi, mutta älä erehdy vertaamaan kumppaniasi muihin, koska tärkeää on jos olet löytänyt hyvän puolison, että osaat arvostaa häntä aidosti! Hyvä kumppani ei muuten ole mikään itsestäänselvyys löytää kenellekään. Onhan esimerkiksi Madonna ollut parisuhteessa jo useamman kerran. Eronneille ja sitä harkitseville sanoisin, että ei se ole mikään häpeä erota, vaan on ihan idioottimaista pilata molempien elämää toimimattomalla parisuhteella.

Voisinpa jotenkin auttaa etenkin nuoria uskomaan itseensä enemmän, kun näinä päivinä mielenterveyden järkkyminen on hyvin yleistä nuorison keskuudessa. Ei ole hokkuspokkus -keinoja parempaan mielenterveyteen, mutta itse olen kokenut, että elämän perusasioihin keskittyminen auttaa jaksamaan päivästä toiseen, vaikka kokemus olisi ajoittain helvetillinen stressi. Ole ystävällinen itsellesi ja muista sallia itsellesi oikeus iloon!

Levollista aamuyötä ja kivaa lauantaita etenkin sydänsurujen kanssa elämää eläville sekä pojille että tytöille! Minua liikuttaa ajatella, että on niin hauraita nuoria, mutta minä tiedän sen ja haluan aina olla haurauden puolella kasvussa kohti henkistä lujuutta! Miehille sanoisin, että paljonko menetät jos todella osoitat jonkun kohteliaisuuden mielitietyllesi? Älkää viitsikö olla naisianne kohtaan ikävästi käyttäytyviä. Muista hakea apua, jos parisuhde menee kriisiin, koska joskus naisellakin voi olla niin paljon henkistä tuskaa, että hän tahtomattaan vie myös miestään pimeyttä kohti.

Halusin jotain sanoa ja kai tässä kirjoituksessa keskeinen anti on se, että haluan kertoa toivoa olevan elämässä aina niin kauan kun sitä on jäljellä! "Kuinka toisesta aina jälki jää" sanotaan tai lauletaan PMMP:n laulussa Joutsenet ja se kai kertoo sitten ihmisten herkkyydestä, joten et ole herkkä ja hauras nuori yksin ajatustesi kanssa. Meillä on ollut nuoruus kaikilla vanhemilla tyypeillä. Itse muistan että vaikenin tunteistani ja se oli jotain naiskauneuden pelkoa kai. Sitten mielessään kun alkaa liikaa pyörittää ihastustaan, niin kaikilla siinä mielen tasapaino alkaa heilahdella.

Et menetä tosiaan mitään, jos kehaiset jotain toista. Jos joku typy on kiva, niin voi sen hänelle ihan hyvin ilmoittaa. Joskus mieli voi tehdä harharetkiä tai sitten toinen ei ole rehellinen tunteistaan ulkoisen paineen vuoksi, mutta toivottavasti nuori sukupolvi rikkoo rajoja ja uskaltaa elää enemmän itsensä näköistä nuoruutta kuin esimerkiksi minä!

torstai 23. helmikuuta 2017

Elämän löytyminen avaruudesta olisi mullistus!

Olisihan se mullistava asia ihmiskunnalle, jos voidaan saada varmuus että muuallakin on elämää kuin maapallolla. Ensiksi elämän löytymisessä tulee mieleeni, että miten luomistarinaa kertovat uskonnot suhtautuisivat siihen ja miten se muuttaisi uskonnonopetusta. Onhan etenkin kristinusko suuressa valtavirrassa jo mukautunut tieteen kehittymisen myötä hyvin paljon ja tämä kehitys on hyvin suotavaa. Millaista elämää sitten eksoplaneetalla toisessa aurinkokunnassa voisi olla?

Ihminen on evoluution huippu maapallon massalla varustetulla planeetalla. Entä jos putoamiskiihtyvyys olisi vain puolet maan g:stä niin mikä silloin olisi evoluution huippu? Olisiko eliöllä edelleen kaksi jalkaa vai neljä jalkaa? Olisiko oliolla kolme vai kuusi kättä? Entä aivojen rakenne? Eihän toisella planeetalla olevalla eliöllä voi olla samanlainen aivorakenne kuin maapallolla olevilla kädellisillä eläinlajeilla. No tämä oli sellaista mielikuvitusleikkiä ja niin sanottujen humanoidien kehon olemuksesta varmoja mielipiteitä esittävillä. Emmehän me oikeasti tiedä millaista orgaaninen elämä voi aina jossain määrin erilaisella planeettalla kuin maapallo olla.

Pitää muistaa vaikka ihminen hallitsee ja alistaa muita eläimiä, että ihminen on juuri sen takia evoluution huippu maapallolla ja siinä sivussa voimme tuhota koko Tellus planeetan. Haitallista ihmisyyttä tietenkin on muutenkin ja se voi kääntyä nationalismin siivittämänä sodissa toinen toista kansaa vastaan. Joskus ihminen voi joutua myös kanssaihmisen tappamaksi rauhan aikana jos ei sitten henkilö tapa sitten itseään.

Ihmiskunta on nähdäkseni jossain määrin pimeydessä ja tärkeää olisi saada jokaisen aikuisen hieman käännettyä ajattelua - ostetusta hyvästä olosta sellaisiin elämänarvoihin, joita ei voi ostaa.

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Menetetty tulevaisuus tekee surusta sietämätöntä!

Surusta tekee todella vaikean, jos on menettänyt läheisen ihmisen, jolla olisi ollut elämä edessä. Ihmisen mieli on jännä, kun se rakentaa tulevaisuutta niiden ihmisten kanssa joita rakastaa. Miten käy sitten kun rakas ihminen menehtyy yllättäen?

Onko oikein tuntea iloa, vaikka suree läheisen kuolemaa?

Ei rakkaan ihmisen kuolemasta täysin yli voi päästä ikinä, mutta kyllä suru helpottaa ajan kuluessa, kunhan on pahimman suruvaiheen kestänyt. Pitää sallia suruvaiheessa itselleen se, että joskus surun ollessa pahimmillaan voi kokea hyvin erilaisia tuntemuksia jopa vihasta iloon. Voimakas suru sekoittaa varmasti tuntemuksia yhtä paljon kuin voimakas rakastuminen, jos on vahvasti elämää aistiva henkilö. Ei pidä ajatella surun vallitessa, että onko väärin tuntea iloa ja vähitellen unohtaa surua. Tottahan toki on oikein ja hyvin suotavaa vähitellen päästä surusta irti, vaikka suru jäisikin mieleen elämän lopuksi aikaa, kunnes kuolema tulee omalle kohdalle.

Surun vertaistukiryhmille voisi olla kysyntää Suomessa.

Mielestäni etenkin surun prosessointiin pitäisi olla Suomessa enemmän vertaistukiryhmiä, joissa voisi avautua surustaan ja itkeä ymmärryksen vallitessa. Toisaalta myös kaikenlaisten muunlaisten tunteiden käsittelyn vaikeus on monille suomalaisille hyvin vaikeaa, jos tunteista ei kykene missään sosiaalisissa suhteissa avautumaan luottamuksen ja ymmärryksen vallitessa. Luulisin, että surun vertaistukiryhmille olisi varmasti kysyntää ympäri Suomea erilaisiin surutiloihin, joita sitten pienryhmässä käsiteltäisiin ammattilaisen tai surukokemuksista selvinneen henkilön vetämänä.

lauantai 18. helmikuuta 2017

Kiitollisuudenvelka!

Miten kiitollisuudenvelka synnytetään? Se synnytetään palvelemalla jotain hyvin myötätuntoista henkilöä tai auttamalla häntä jollakin muulla keinoin. Kyse on paljon auttamisesta, kun halutaan synnyttää merkittävää kiitollisuuden kokemista, josta sitten aiheutuu vastapalveluksen aie eli kiitollisuudenvelan hyvittäminen omien tekojen välityksellä.

Väitän, että kaikki henkilöt eivät tunne kiitollisuutta, mutta jos on kyse elämän ja kuoleman kysymyksistä, niin kaikki tuntevat kiitollisuutta ellei henkilöllä ole depressiivinen ja ehkä harhainen käsitys asioista. Siksi ihmettelen miten vähän oikeasti käytetään kiitollisuudesta syntyvää markkinointikeinoa ihan tuote- ja palvelumarkkinoinnissa asiakkaita sitoutumaan.

Toki sukulais- ja ystävyyssuhteissa kiitollisuudenvelka on myös hyvin tärkeä ja sosiaalista verkostoa kasassapitävä tekijä, kunhan se olisi vaan terveellä pohjalla! Ei ole tarkoitus että pidetään kirjaa jokaisesta tarjotusta oluesta jne. Palvelus mahdollisesti takaisin saadusta palveluksesta on todella herrasmiesmäistä käyttäytymistä.

Pitää muistaa, että aina et voi myötätuntoisena ihmisenä jäädä murehtimaan jos et saa tilaisuutta hyvittää edes osittain kokemaasi hyötyä toisen ihmisen palveluksista. Voit hyvittää toisen aiheuttaman kiitollisuudenvelan myös muille ihmisille, eikä sitä järkevä ja palvelualtis kiitollisuudenvelan aiheuttanut henkilö varmaan pidä yhtään huonona asiana!

Seremoniamenoihin kuuluu suhtautua niitä kunnioittaen!

Ei muodollinen käyttäytyminen ole aina huono asia, vaan se selkiyttää monia asioita aikuisten ja lastenkin maailmassa.

Toisaalta lapsilta ei voi odottaa sellaista käyttäytymisosaamista jos heitä ei ole sellaiseen osaamiseen kasvatettu. Aikuisen on hyvä oppia jossain elämänvaiheessa kunnioittamaan sosiaalista ympäristöä jossa hän toimii ihan kaikkialla, jos se on ollut aiemmin vaikeaa.

On olemassa edelleen sermoniallisia tilanteita ja niissä on tärkeää osata käyttäytyä, koska se osoittaa kunnioitusta sermoniamenoja kohtaan. On eri asia onko seremonioilla mitään käytännön vaikutusta muuta kuin että seremoniallinen tilaisuus huokuu arvokkuutta lähinnä pitkien traditioiden ja jopa ylikorrektin käyttäytymisen vuoksi. Älä siis pilaa muiden sosiaalista tunnelmaa ja arvokasta tilaisuutta epäkorrektiudella, vaan kerro mahdollinen mielipiteesi seremonioista tilaisuuden jälkeen tai älä mene kyseiseen tilaisuuteen.

Ei pitkien traditioiden seremoniat ja tilaisuudet ole mitään pelleilytilaisuuksia saati oman arvon ja junttiuden esilletuontipaikka. Yritetään käyttäytyä arvokkaasti niissä tilaisuuksissa joissa odotetaan osallistujien käyttäytyvän arvokkaasti ja kaikissa tilaisuuksissa kuuluu kunnioittaa tilaisuuden yleistä henkeä tai tunnelmaa.

Älä palvo kuolleita, mutta vaali muistoja!

Onkohan se sillain, että leskeksi jäänyt henkilö ei vain useinkaan löydä sellaista rakastumisen tunnetta muita kohtaan mitä hänellä oli omaa puolisoaan kohtaan.

Vertailu nuoruuden huippuihastumisiin voi tehdä rakastumisen vaikeaksi vanhemmalla ikää, vaikka haluaisi rakastua niin vertaaminen vie siitä parhaan intohimon pois. Olisi hyvä leskenäkin antaa uusille ystäville mahdollisuus tulla omaan elämään, koska se auttaa myös käsittelemään vanhoja tunnekokemuksia niille kuuluviin muistilokeroihin.

Leskenä rakastuminen voi olla tosiaan mahdollisuus, vaikka sitä ei löytyisikään aivan nuoruuden intohimoa. Kun ihminen jää kiinni liiaksi kiinni vanhoihin tunnekokemuksiin, niin sillä on vääjäämättä elämää paljon rajoittava vaikutus. Sanoisin mielelläni leskille, että suru pitää tietenkin surra, mutta älä rakenna muureja sosiaaliseen ympäristöösi, vaan anna ihmisten tulla luoksesi ja älä jää palvomaan kuoleita, vaikka leskenä tietenkin muistat puolisosi rakkaana henkilönä ja ehkä ainoana oikeana.

Kuolleen puolison palvominen vie kyllä pohjan kaikilta uusilta ihmissuhteilta ainakin syvemmässä merkityksessä. Asiat pitää ensiksi tunnistaa, sitten asiat pitää kohdata ja lopulta asiat pitää käsitellä ja hyväksyä sellaisenaan.

Annetaan elämän yllättää!

torstai 16. helmikuuta 2017

Koston enkeli!

Koston enkeli on takuulla narsistinen psykopaatti, joka saa nautinnon ja yleisön huomion tehdessään pahuutta pahantekijöille. Kostolla voi siis luoda itsestä paremman ihmiskuvan sellaisten ihmisten joukossa joiden moraalikäsitys on kieroutunut.

Koston enkeli ei tee tekojaan sen vuoksi koska hän puolustaa oikeutta, vaan sen takia koska koston enkeli puolustaa omaa egoaan ja pyrkii sitä vielä paisuttamaan. Annetaan viranomaisille työrauha ja panostetaan läheisiin ihmissuhteisiin.

Ei anneta koston enkeleille sijaa ihannoimmalla kostotekoja, vaikka se voi joskus tuntuakin hyvältä ratkaisulta. Ei kostajaa kiinnosta oikeasti oikean ja väärän rajapinta, koska hän on asettanut itsensä lakien yläpuolelle omassa narsistisessa persoonassaan.

Pahin kiusaaminen on hyljeksintää ja syrjimistä!

Ihmettelen väitteitä, ettei nykyään olisi enää syrjintään perustuvaa kiusaamista läheskään niin paljon kuin ennen on ollut esimerkiksi omassa lapsuudessani ja nuoruudessani. Tämä on silti hyvin positiivinen kehityskulku, jos se pitää paikkansa, mutta pitääkö paikkansa on sitten eri kysymys. Peruskoulun ysiluokkalaisista etenkin pojista kuitenkin moni sanoo, ettei koe omaavansa yhtään ainoaa ystävää eli halutaanko tästä ongelmasta vaieta? (Lähde: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000004890083.html)

Tosiaan kyllä ainakin ennen kiusattiin kaikkia niitä kouluissa, jotka olivat jollakin lailla poikkeavia. Esimerkiksi vedetään housut alas ala-asteella ruokajonossa. Annetaan turpaan tarkkislaisen toimesta kaksi kertaa yläasteen käytävässä. Silti pahinta on sellainen kiusaaminen, jossa joku oppilas eristetään sosiaalisesta ympäristöstä kokonaan, vaikka lapsi voisi haluta olla muiden kanssa kaveri.

Toki vanhemmuudella ja kotioloilla on keskeinen tekijä yksilön sosiaalisten valmiuksien kehittymisessä, vaikka jotkut voivat olla temperamentilta eli perusluonteeltaan ujoja ja estyneitä. Tässä on mielestäni yliholhouksen vaaraa koulu- ja sosiaalitoimessa, koska lapsen ominaisuuksia pitäisi kunnioittaa, jos niistä ei ole selvästi todettua harmia oppiympäristölle.

On selvä asia että yksilökeskeinen muista piittaamaton käyttäytyminen periytyy sosiaalisesti oman kodin sisältä nuoriin kusipäihin, jotka eivät voi olla kaikkien kavereita. Kaveri voi olla aina ja se antaa mahdollisuuden joskus myös syvemmälle ystävyydelle!

Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitokselta (THL:n) aiheeseen liittyvää tutkimustietoa:

"Ystävättä olevien poikien määrä on kuitenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Siitä huolimatta yhä noin joka kymmenes poika perusopetuksen viimeisillä luokilla, lukioissa ja ammatillissa oppilaitoksissa kokee, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää."

Lähde:https://www.thl.fi/fi/-/kouluterveyskysely-ystavyyssuhteet-tukevat-nuorten-hyvinvointia

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Toisen väittämä takanapäin takaa henkilön syyttömyyden!

Paradoksaalista on se, että henkilö josta puhutaan pahaa takanapäin on useimmiten täysin syytön mihinkään, koska kenelläkään ei ole osoittaa mitään toteen. Siksi oikeudessa kannattaa aina kiistää kaikki, vaikka olisi joskus jotain törttöillyt. No minä en ole ikinä tehnyt mitään rikollista, jos näpistelyjengiä ei lasketa kun kävin ala-astetta. Itse asiassa paljon savua ilman tulta kertoo siitä että jollakin palaa omat hihat ja housut - ei minulla!

Totuutta rakkaudesta!

Ei rakkaudessa voi olla päällekäisiä ykkösiä ja tämä on monelle kova ja karu tosiasia. Pitääkö silti ajatella aina huonointa mahdollisuutta?

Entä jos olet jonkin kakkonen parisuhteessa, mutta oletkin silti jonkin ykkönen?

Tai entä jos olet jonkin ykkönen parisuhteessa, mutta puolisosi on mielestäsi kakkonen, mutta olet ykkösesi mielestä kakkonen.

Jos olet ykkösesi kolmonen kuitenkin, niin voinet pyytää ykköstäsi kolmoselle?

PS. Päällekäisiä kakkosia voi olla varmaan niin monta kun on miehenä rakastunut elämän aikana!

😊

tiistai 14. helmikuuta 2017

Antakaa nuorille vapaus ajatella PRKL!

On erittäin kummallista ja haitallista. että sisarussarjassa ja muissakin yhteisöissä vanhemmat henkilöt takovat nuorempien kaaliin omia näkemyksiä mukamas ehdottomina totuuksina. Tällöin lienee kyse narsistisesta vallantunteesta. Minulle on turha kenenkään enää mitään puhua ns. totuutena, koska en usko ketään, vaikka voin ottaa huomioon toisen mielipiteen omaa mielipidettäni muodostaessani. Ei kannata muuttaa mielipidettä ennen kuin oma mielipiteesi on osoitettu ehdottomasti vääränlaiseksi tai moraalisesti kestämättömäksi!

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Vanhemmuudessa parasta on aito kunnioitus!

Joskus minusta tuntuu, että en ole vanhemmuudessa kaikilta osin onnistunut, vaikka suhteeni poikiini on hyvät.

Tekojen avulla saa vanhempana aidoimman kunnioituksen, kuten auttamalla lasta konkreettisesti ja olemalla myötäeläjänä lapsen murheissa ja sairaustiloissa. Kunnioitusta ei voi saada käskyttämällä ja kiristämällä, vaikka peloissaan lapset voivat myös silloin kunnioittaa vanhempiaan.

Vanhemmuudessa parasta on kun omat lapset katsovat sinua aidosti ylöspäin, vaikka siihen isänä suhtaudun vähän huvittuneesti. Sanoihan nuorempi poikani kerran, kun marssimme pulkkamäestä asunnolleni seuraavasti: "Isi on kyllä pomo!"

lauantai 11. helmikuuta 2017

Kritiikissä William Shakespeare!

En ymmärrä sitä että mihin perustuu William Shakespearen luoman myytin ylläpito vielä tällä aikakaudella. Tarkoitan tällä myytillä käsitystä parisuhderakkaudesta, jonka mukaan toinen henkilö ei voi elää ilman toista ja menetetyn rakkauden vuoksi joutaa tappamaan itsensä.

Voi olla että joitakin rumia naisia kiehtoo ajatus, että joku kaunis nainen tappaa itsensä ja mielitiettynä ollut mies ei osoita kuollutta kohtaan edes juuri mitään kunnioitusta. Oleellista on tajuta, että rakkauden takia ei kukaan tapa itseään, vaan kyseessä on aina mielenhäiriötila.

Ei varsinkaan nuorena kannata menettää toivoa niin sanotun menetyn rakkauden vuoksi, eikä tietenkään vanhempanakaan henkilönä. Elämä on niin kauan mahdollisuus kun sitä on jäljellä ja käsitys yhdestä ainoasta oikeasta rakastajasta on täyttä paskaa!

Media lisää ihmisten tarkkaavaisuushäiriöisyyttä!

Voiko olla niin että nykyinen havaintoja koko ajan ruokkiva maailma sosiaalisessa mediassa ja muussa mediakentässä pahentaa sekä lisää ihmisten ADHD-häiriöisyyden ja muun tarkkaavaisuushäiriöisyyden esiintyvyyttä. Mielestäni tämä on selvä asia, koska informaation tulva tukkii ja estää ihmisen omaa ajattelua, kun otsikkoa tulee otsikon perään niin vinhaa vauhtia. Maltillisimmat ihmiset osaavat irrottautua sosiaalisen median kanavista tunneiksi päivän aikana kokonaan. Jos ei pääse irti somesta ollenkaan, niin se voi viedä ihmisen turmioon.

Entä jos me kaikki pysähtyisimme tässä mediavirrassa ajoittain vähäksi aikaa?

torstai 9. helmikuuta 2017

Narsistin vallantunne perustuu ajattelukyvyttömään yleisöön!

Toisten vallantunne perustuu seuraajien eli sokeiden ihmiskanojen ja ihmisrottien suureen määrään. Jos ihmiset osaisivat ajatella itsenäisesti enemmän, niin silloin kukaan ei seuraisi joitain mediapersoonia ollenkaan. Kun seuraamme muita ihmisiä mediassa, ulkoistamme samalla omaa ajattelua todella paljon näille median megafoneille. Eihän ajatusten ulkoistamiseen ole edes mitään tarvetta nykyään, kun jokainen voi tuoda oman ajattelunsa julki sosiaalisessa mediassa. Ja moni tuo ajattelunsa julki ihan jo selauskäyttätymisellä vai mitä NSA?

Fantasia ei ole todellisuutta ennen tekoja!

En minä ketään vihaa, jos joku sellaista luulee. Toivon että teoista otetaan vastuu. Haaveilla voi tietty monista asioista mutta se on ihan eri asia kuin todellisuus. Sanotaan, että itselleen avoin ihminen voi elää joskus harhassa, jos vertaa itseään julkikuvaa pitäviin henkilöihin. Poliiseina on takuulla tappamisfantasioita omaavia henkilöitä myös Suomessa.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Vanhemmuutta pakenee moni vanhempi työelämään!

Alle kaksivuotias lapsi kuuluu mielestäni hoitaa kotona jos ei ole erityistarvetta päivähoidolle. Ei lapsia kuulu tehdä, jos niitä ei halua hoitaa.

Lapsenhoito on kovaa työtä ja moni vanhempi pakenee työelämään perhe-elämää ja tällaisen ajattelun vuoksi maksamme vielä vuosikymmenen päästä suurta laskua empatiavajeen takia. Perustelen mahdollisen empatiavajeen syntymisen päiväkotien rytmillä, jolloin lapset ja etenkin erityislapset voivat jäädä paitsioon välittävästä rakkaudesta.

Ymmärrän jotenkin Sirpa Selännettä, että hänellä oli pointtia vanhemmuutta koskevassa mediajutussaan. Ja onhan myös Selänteillä oikeus mielipiteisiin. Vinkiksi sanoisin isänä, että jos haluaa ulkoistaa suurimman osan vanhemmuuden vastuusta, niin ei silloin pidä lapsia tehdä.

Lähde Sirpa Selänteen mediajuttuun:

http://www.mtv.fi/viihde/ohjelmat/yokylassa-maria-veitola/uutiset/artikkeli/sirpa-selanne-tulistuu-puhuessaan-sukupuolten-rooleista-naisen-on-jaatava-hoitamaan-lasta/6299702