keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Suomalaisen kiitollisuuden mahdollistaa hyvä yhteiskunta!

Kiitollisuus vie pohjan monilta negatiivisilta tunteilta kuten kateudelta ja ehkä katkeroituneelta vihaltakin eli kaunalta. Ymmärrän kyllä hyvin monia suomalaisia, joiden on vaikeaa löytää kiitollisuutta elämää kohtaan, mutta silloin kannattaa miettiä jaksaako ihan oikeasti itsekseen vai pitäisikö hakea apua.

Ajattelen suomalaisten mielenterveyden häiriintymisen ja kiitollisuudentunteen suhteellisen pienen julkituomisen olevan signaali myös tunne-elämän häiriöistä. Tunteita pitäisi kannustaa jo lapsien ilmaisemaan turvallisesti, eikä ainakaan tuomita esimerkiksi poikien hempeitä ja välittäviä rakkaudellisia tunteita. On suotavampaa somessakin olla häiriintynyt ja ilkeä persoona kuin välittävä ja kiitollinen persoona.

Kyllä kehityskulku on kuitenkin parantunut somessa, kun muistelen joitakin anonyymeja foorumeita, mutta tietenkin edelleen on olemassa umpiluupäistä porukkaa, jotka eivät välitä mistään mitään, vaan he yrittävät sanoa sanat juuri niin ilkeästi kuin osaavat.

Kiitollisuus on osa hyvän elämän perustaa, johon tosin yhteiskunnan on luotava mahdollisimman yhdenvertaiset puitteet, ettei alentuneesti työkykyisiäkään jätetä oman onnensa nojaan katkeroituneina aikapommeina!

Inspiraationi lähde:

https://hidastaelamaa.fi/2017/05/kiitollisuus-2/

torstai 25. toukokuuta 2017

Duunari on palkkansa ansainnut!

Onko osingonmaksukyky ollut kohtuutonta taantuman aikaan? Suomalaisesta yrityselämästä puuttuu tulevaisuuden rakentamishalu, kun lähes kaikki teollisuudessa vaikuttavat ryhmät (omistajat, johtajat, toimihenkilöt ja duunarit) haluavat kääriä rahat itselleen.

Nyt on viime vuosina vaikuttanut siltä, että omistajien halu ulosmitata maksimaalisia osinkoja on vienyt suomalaiselta enemmän tulevaisuuden kilpailukykyä kuin mitkään palkankorotukset. Toki myös johtoryhmien ansiokehitys on ollut taantumassa omistajien siunaamana täysin moraalitonta.

Raamikorotukset takaavat puolestaan köyhimmän työväen ansiotason kehityksen ja kaikkihan sen tietää, että matalapalkka- ja naisvaltaiset alat laahavat ansiokehityksessä kaukana palkkaliukumien avulla ansiotasoja korottavan vientieteollisuuden perässä. Tarvitaan enemmän pitkän aikavälin ajattelua suomalaisyrityksiin ja muille aloille tarvitaan lisää liksaa sekä parempaa johtajuutta!

Miksi SAK ei halua ajaa matalapalkkaduunarien asiaa sillä voimalla, joka sillä saattaa vielä olla. Matalapalkkaduunarien asemaa helpottaisi eniten minimipalkkalaki, mutta SAK:n johto on kai sitten alistunut asemiinsa ja omiin kohtuuttomiin palkkioihin vientialoihin kalleellaan olevana palaveripaikkana.

Inspiraationi lähde tähän kirjoitukseen:

"SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kirjoittaa tiistaina julkistetussa blogissaan , että Suomen 2010-luvun palkkapolitiikka epäonnistui totaalisesti. Palkkakehitys irtosi Suomen talouden ja tuottavuuden kehityksestä ja palkat yksinkertaisesti nousivat liikaa."

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705242200160749_pi.shtml

tiistai 23. toukokuuta 2017

Psykiatrian tutkimustyö on osittain hyvin epätieteellistä!

Voiko sellaista tieteenalaa pitää ollenkaan tieteenä, jota kohtaan ei saa esittää kriittisiä kysymyksiä? Oikea tieteentekijä ymmärtää, ettei hänen tutkimusalansa välttämättä anna mitään ehdottoman päteviä vastauksia juuri mihinkään asiaan.

Insinööritieteissä on hyvä puoli niiden konkreettisuus. Esimerkiksi kun sillan kuormitus saavuttaa laskennallisen maksimin, niin silta romahtaa! Lääketiede pyrkii myös konkretiaan sairauksien syy-yhteyksiä selvittäessä, mutta tällainen ajattelu on itse asiassa hyvin ylimielistä ajattelua, koska jokainen sairaus ovat lähes poikkeuksetta monen osatekijän summa.

Ihmistieteissä kaikki on tulkintaa jos pyritään selvittämään syy-yhteyksiä. Nyt on esimerkiksi psykiatriassa vallalla osittain käsitys, että tietyt psykiatriset sairaudet voidaan ennakoida perinnöllisyystieteen tutkimustyön perusteella, mutta se on ajatuksena aivan epätieteellinen kuten se olisi myös lähes kaikkia somaattisia sairauksia ajateltuna.

Voidaan kyllä ajatella, että joku tietty perintötekijä altistaa ihmisen sairastumaan psykoottisesti oireilevaan sairauteen, mutta silloin pitää huomioda se tosiasia, että kaikilla ihmisillä on pieni noin vähän yli prosentin todennäköisyys sairastua psykoottisesti oireilevaan sairauteen.

Lääkärit pysykööt siinä asiassa, jonka he parhaiten taitavat eli sairauksien hoitamisessa. Tarvittaisiin ihan oma terveystieteiden ja lääketieteen osaajien työryhmä miettimään valtakunnallisesti eri sairauksien ennaltaehkäisyä niiden todennäköisten syy-yhteyksien pohjalta! Jos Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) ei tähän kykene niin mikä organisaatio siihen sitten kykenee?

lauantai 20. toukokuuta 2017

Suomi100 ja yhteinen onni!

Minulla on vahva tunne, että minua halutaan prässätä tietynlaiseen muotoon. Olen halunnut olla aktiivinen somessa, koska olen kokenut epäoikeudenmukaisuuden niin vahvana itseäni ja muita yhteiskuntamme huono-osaisia kohtaan.

Kaikki selitetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa markkinatalouden opein, vaikka markkinatalous on hyvin pienen väestönosan keino itse asiassa hallita koko yhteiskuntaa. Jossain määrin rahan valta käy yli valtioiden rajojen ja yhteiskuntien edun, kun pieni porukka päättää mikä meille huono-osaisille on paras sopeutusohjelma nöyrään ja päättäjiä kiittävään elämäntyyliin.

Politiikan voi ajatella olevan jatkuvassa virheenkorjaustilassa, kun eri eturyhmät tappelevat ainakin muodollisesti konsensus-Suomessa paremmasta elintasosta omille kannattajilleen. Parasta olisi, jos poliittiset päättäjät ymmärtäisivät yhteiskuntamme rakenteen olevan lähinnä sitä varten, että voimme laumasieluisina ihmisinä huolehtia kaikista yhteiskuntamme jäsenistä kunniallisesti!

Vahvimmat henkilöt pärjäävät aina ja heidän vastuulle jää heikompiosaisten kansalaisten elinmahdollisuuksien ylläpito. En ymmärrä poliittista konsensusta, joka rapauttaa kansalaisten toivoa paremmasta eikä se pyri edes palkitsemaan niitä, jotka tekevät kovimman työn yhteisen hyvinvointimme eteen! Vaietkaa vaan konsensuksen edustajat, mutta vielä koittaa uusi aika ja sitten lasketaan kenelle mitäkin jää ja suurimpien välistävetäjien käteen voi jäädä narunpää!

tiistai 16. toukokuuta 2017

Jaettuna kestät tunnemurheet helpommin!

En minä sitä halua, että jätän ympärilleni ikäviä tunteita. Tosi surullista kun näkee nuoren ihailemani naisen allapäin. Kyllä minä sen tunteena silti ymmärrän hyvin. Rakkausmurheet pysäyttää ja koskettaa syvälle. Haluan auttaa jos voin niin paljon kuin voin. Jaettuna kestämme nämä tunneasiat helpommin! Vetoan kaikkiin, että älkää olko julman ilkeitä nuoria naisia kohtaan! Huomioikaa naisenne ja osoittakaa se konkreettisesti että välitätte. Sanahelinä on tosiaan pelkkää helinää, jos läsnäolosi vaikuttaa vastentahtoiselta. Rukoilisin voimia itsellenikin, että osaisin huomioida tunteelliset henkilöt paremmin. Sydämestäni toivotan kaikille voimia kohdata todellisuus. Rakkain terveisin Kimmo the Servant

lauantai 13. toukokuuta 2017

Presidentti Mauno Koiviston muistoa kunnioittaen!

Mauno Koivisto (syntynyt 25.11.1923) on kuollut 12.5.2017 pitkäaikaisten sairaustilojen seurauksena nopeasti heikentyneen voinnin jälkeen. Illalla vielä uutisoitiin, että Mauno Koivisto on viety saattohoitoon ja jo parin tunnin päästä tuli kuolinviesti.

Äitini edesmennyt miesystävä 1990-luvulta sotaveteraani Aarne L. arvosti presidentti Mauno Koivistoa suuresti ja äitinikin käsittääkseni on tykännyt Manusta. Oikeastaan aina kun kuulen Mauno Koiviston nimen, niin mieleeni tulee juuri Aarne L. Turusta, jonka luona jopa vierailin Helsingin Malmilta käsin ennen avioitumistani tulevan vaimoni kanssa vuonna 2008.

Oma mielikuvani presidentti Mauno Koivistosta on osoitus, että huonoistakin oloista voi Suomessa nousta jopa presidentiksi. Presidenteistä Mauno Koivisto ja J. K. Paasikivi ovat olleet tähän mennessä minun mielestäni Suomen parhaimmistoa. Sodista nousee realistisesti maltillisia aitoja rauhanmiehiä, jollaisena haluan presidentti Mauno Koiviston muistaa.

Rauha ja suuri kunnioitus Mauno Koiviston muistolle täältä Oulusta nyt!




perjantai 12. toukokuuta 2017

Law of Jante in Nordic countries (Finland, Sweden, Denmark, Norway)

Your comment is awaiting moderation.

“To avoid criticism, say nothing, do nothing, be nothing.”

Law of Jante is reality in Nordic countries, because nobody wants to be poor or under average people in any sector of human life. Healthy self-esteem is based usually on our own experience of our goodness in specific sectors of life. We want to see average people to succeed, because most people are average people for example in intelligence level or physical condition. Real beauty is envied and true love is hated, but we can stand alone and being hated well, if we are brave enough to be as we are. Life isn’t competition, because everybody will be finished when death comes reality. Don’t waste your time to live other peoples life. In deep inside we really know how things are and what is the truth, if we aren’t yet so psychotic persons, that we believe our own lies. Love and sovereignty to stand over criticism are only way out from social environment as law of Jante or Jante’s description of hell!

I wrote comment on this site:
http://www.lifeinnorway.net/living/what-exactly-is-janteloven/

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Rakkaus ei vaakalukemaa, tissien kuppikokoa tai tuloja kysele!

Suomalaiset ovat niin tyhmiä että ajattelemme rakkauden ja parisuhteen kuuluvan vain fyysisesti hyväkuntoisille ihmisille. Tämä on tosi naiivi ja epärehellinen tapa ajatella parisuhteen rakkaudesta. Jos rakkaus katoaa kun elämän fyysisesti parhaat päivät ovat takana, niin voiko sitä rakkaudeksi edes väittää. Entä kun rahat katoavat jonnekin ja velkaakin voi tulla ryyppylainojen muodossa, niin kestääkö rakkaus?

Viisaus on siinä ajatelussa, että rakkaus ei vaakalukemaa, tissien kuppikokoa tai tuloja kysele!