lauantai 1. heinäkuuta 2017

Porin Suviseurat!

He ovat hartaita, kuuliaisia ja nöyriä kansalaisia, jotka saattavat joskus viedä uskontonsa harjoittamisen jopa liiallisen synnintunnon alle. Uskon, että heitä on olemassa vilpittömästi rakkauden hurmoksessa olevia suurperheellisiä, jolloin perheessä voi olla enemmän kuin viisi lasta! Ei se rakkauden hurmos silti ihmisen väsymystä tai huonoja mielentiloja kaikkia poista, vaikka se auttaa takuulla kestämään elämää sinnikkäästi tai sinnillä kuten Pohjois-Pohjanmaalla sanotaan ainakin.

Vanhoillislestadiolaiset kokoontuvat parhaillaan Porin Suviseuroissa, eikä minulle heistä ole varsinaisesti mitään huonoa sanottavaa, vaikka avioitumiseni lestadiolaista sukujuurta olleen naisen kanssa oli tietyistä suvusta riippumattomista syistä hieman vaikeaa. Toivotan kaikille minun blogia seuraaville vanhoillislestadiolaisille oikein hyvää Suviseura-viikonloppua ja Jumalan siunausta, vaikka olenkin agnostikko. Tosiaan haluan toivottaa rakkaudellista henkeä ja hyviä kohtaamisia Porin Suviseuroihin! Lopuksi toivon myös ymmärrystä etenkin heitä kohtaan jotka ovat jostain syistä jättäneet yleensä verenperintönä tulleen vanhoillislestadiolaisen opin.

T. Kimmo Hoikkala, joka on kahdesti tunnustellut Suviseurojen meininkiä vuonna 2008 Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla ja vuonna 2009 Oripäässä Varsinais-Suomessa.

PS. Olen aiemminkin pohtinut vanhoillislestadiolaisuutta blogissani:
http://kimmofree.blogspot.fi/2015/07/peruskoulu-ja-vanhoillislestadiolaisuus.html

Ei kommentteja: