perjantai 20. lokakuuta 2017

Tekoälystä superälyyn!

Ihmiskunnan piirissä varmasti useat tuhannet insinöörit miettivät tekoälyn mahdollisuuksia ja kehittävät sitä vuosi vuodelta monissa eri maailman kolkissa. Tekoäly on silti sanana kärsinyt pienoisen inflaation, koska montaa sellaista asiaa pidetään tekoälyratkaisuna, joka ei itse asiassa ole ihmisen kaltaiseen ajatteluun kykenevä.

Superäly vai tekoäly?

Voimme lukea usein juttuja, kun tekoäly on nujertanut älymittelöissä ihmisiä jopa oppien virheistään, vaikka sillä ei vielä tarkoiteta ihmisen kaltaisen älyn syntymistä. Siksi jotkut ovat alkaneetkin käyttää aidosta tekoälystä nimitystä superäly. Superälyn pitäisi nähdäkseni osata vaativaa ongelmanratkaisua kuten esimerkiksi kielen kääntäminen tai teknisen laitteen tuotekehittäminen, mutta milloin tämä voisi olla mahdollista? En minä ainakaan osaa sanoa, mutta voi viedä vielä satoja vuosia tai ikuisuuden ennen kuin superäly syntyy. Tällöin superäly osaa havainnoida itse luontoa ja keksiä havaintojensa ja annettujen kysymysten perusteella täysin uusia luonnontieteellisiä asioita ja todistaa ne.

Tekoälyn kaltainen järjestelmä on helppoa luoda hallinoimaan tietoa!

Tekoälyn kehitys on nyt siinä pisteessä, että sen kehittyminen ihmiskunnan kaiken mahdollisen tiedon omaavaksi järjestelmäksi ei ole enää kovinkaan kaukana. Siksi poliittisten päättäjien pitäisi olla nyt hereillä, että osaamme koko ihmiskuntana varautua tekoälyn tuomaan muutokseen liittyen tiedonomaksumiseen ja tiedonhallintaan liittyviin työtehtäviin. Haluammeko luoda järjestelmän, jonka avulla voimme hallita kaikkea maailmassa olevaa tietoa. Jo nykymuotoinen internet antaa kaiken tiedonhallinnalle oivallisen rakenteen. Olemmeko valmiit luopumaan ja ulkoistamaan tiedonhakupalvelun täysin tekoälypohjaiselle järjestelmälle? Perinteinen insinöörityö on juuri teknisen tiedonhallintaa ja uuden tiedon omaksumista tuotekehitystyötä unohtamatta. Jääkö ihmiselle lopulta hoidettavaksi noin 30 vuoden kuluttua vain oleminen, hoivaaminen, luonnonilmiöiden havainnointi ja sen pohjalta tapahtuva luova ideoiminen?

Voiko tekoäly-tietojärjestelmä olla globalisaation huipentuma?

Tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoa voitaisiin hidastaa poliittisilla päätöksillä, mutta sitä tuskin voidaan enää estää, koska markkinatalous haluaa kehittää teknisiä järjestelmiä niin pitkälle kuin mahdollista eikä sitä voi säädellä kovinkaan helposti ainakaan länsimaissa. Parhaimmillaan tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmä pelaisi mielestäni rajattomassa maailmassa ja sitä voisi pitää nykymuotoisen globalisaation huipentumana. Silloin kaikilla olisi pääsy kaikkeen maailman tietoon ja tekninen järjestelmä esittäisi sen täysin siinä muodossa kuin haluat sen saada niillä painotuksilla joita juuri itse pidät tärkeänä.

Oleellista luovassa ongelmanratkaisussa on kysymyksenasettelu!

Oikeanlainen kysymyksenasettelu on mahdollisen superälyn syntyessä tärkein keino luoda uusia ratkaisuja kuten esimerkiksi maapallon ilmakehän mallinukseen voisi superäly luoda jonain päivänä ratkaisun, jolloin voimme ennustaa hyvin tarkasti ilmaston kehittymistä ilmakehän koostumuksen muuttuessa. Emme ole todellakaan pysähtyneet ihmiskuntana matkalla superälyn syntyyn, vaan sen perusta on luotu jo aikaan Galileo Galilein ja Isaac Newtonin unohtamatta antiikin Kreikan vaikutusta tieteellisen maailmankuvan synnyssä.

Superäly syntyy aikanaan!

Superäly syntyy aikanaan, mutta silloin emme puhu ihmisen kaltaisesta järjestelmästä, vaan keskeistä on ihmiskunnan kaiken kattavan tiedon omaksumis- ja soveltamiskyky. Kehityskulku kohti superälyä voi olla lopulta hidasta ja vuosisatoja vievää, varsinkin jos yhteiskunnallisella päätöksenteolla hankaloitetaan superälyn syntymistä. Onko ihmiskunnan tehtävä lopulta tosiaan tehdä itsensä lähes kaikessa tarpeettomaksi? Moraalin ja ihmiskunnan evoluution kannalta toivon, että emme ihmiskuntana ikinä päädy tekemään itseämme tarpeettomaksi maapallolla.

Ei kommentteja: