perjantai 29. joulukuuta 2017

Ihmiskunnan riskianalyysi by Meikä!

Pohdin ihmiskuntaa koskevia uhkakuvia tänään jo aamutuimaan.

Kansankuntaa koskettava ongelma on eri asia kuin globaalilla tasolla oleva koko ihmiskuntaa uhkaava ongelma kuten: 1. ilmastonmuutos, 2. väestönkasvu, 3. tekoäly, 4. maapallon ulkoinen uhkakuva ja tässä mielestäni priorisointi mukana.

Ilmastonmuutos tekee joidenkin ihmisten kotivaltiot asuinkelvottomiksi, jos tätä muutosprosessia ei aleta tehokkaasti ottaa haltuun. Syntyy nälänhätää, väestönvaelluksia ja ehkä jopa sotia jne

Väestönkasvun ongelma on nähdäkseni siinä, että maapallolla on tietty kuormitusmaksimi, joka on mielestäni ihmiskunnan osalta jo saavutettu. Väestönkasvu ja länsimäinen elintaso uhkaa lähinnä luontoa ja sademetsiä, joten se pahentaa ongelmana ilmastonmuutosta!

Tekoäly kuulostaa monien teknologiauskovaisten mukaan huippujutulta, mutta onko monikaan näistä henkilöistä miettinyt sen mukanaan tuomia uhkakuvia. Konkreettinen uhkakuva on ihmiskunnan vieraantuminen luonnollisesta evoluutiosta, eikä se voi olla ihmisen edun mukaista.

Maapallon ulkoinen uhkakuva voisi olla tietenkin asteroidin jysähtäminen maapallolle tai joku ennestään tuntematon uhka, kuten maapallon aurinkoon vaikuttavan suhteen muuttuminen tai jotain sen tapaista.

PS. Unohdinko laajamittaisen ydinsodan kokonaan? Ehkä en pidä sen uhkaa neljän tärkeimmän uhkakuva mukaisena uhkana pikaisen spontaanisti ajateltuna, mutta kyllä se viidentenä voisi olla.

tiistai 26. joulukuuta 2017

Nyt on muutoksen aika!

Hyvä lukijani!

Summaan ajatukseni tässä uuden vuoden lähestyessä kiitollisin ja nöyrin mielin.

Tasa-arvon pitää mahdollistaa ihmisyyden kannalta hyvien ominaisuuksien säilyminen niitä vahvistaen!

Onhan se koskettavaa, että joku sellainenkin henkilö voi välittää toisesta, vaikka hän ei sitä jostain syystä voi tuoda julki. Naiset ovat ehkä useammin just sellaisia huolehtijoita, vaikka elämme nyt tasa-arvokauden nousua, niin silti naiseudessa olisi mielestäni syytä pitää kiinni naiseuden hyvistä puolista.

Pelkkä hyvä ajatus toisesta riittää!

Romanttisiin ajatuksiin taipuvaisena ajattelen, että jo pelkkä ajatus toisen parhaaksi on parempi kuin tyhjät ajatukset toisesta henkilöstä. Joskus mielentila voi olla niin epävakaa, että saattaa haluta toiselle hyvää, mutta ei tiedä oikein keinoja osoittaa sitä hyvää. Epävakaasta käyttäytymisestä saattaa olla usein seurauksena rankat itsesyytökset etenkin herkillä ihmisillä.

Kaikella on tarkoitus!

Haluan nyt sanoa kaikille jotka tunnette tehneen väärin minua kohtaan, että olette turhaan huolissanne mistään, koska kaikella on lopulta tarkoitus. Täten haluan tulla entistä vahvemmaksi, enkä tavoittele mitään mutta otan vastaan kaiken mitä eteen tulee.

Ihminen täydentää toinen toistaan kuten kaikki muutkin elävät kokonaisuudet!

Ollaan kiltisti ja olkaamme armollisia kaikkien ihmisten huonoja päiviä kohtaan nöyrin mielin tiedostaen se, että meille kaikille voi lopulta tulla huonoja päiviä. Romanttisesti ajateltuna ei ole vain mies tai nainen vaan kaikki elävät kokonaisuudet lopulta täydentävät toinen toistaan koko ekosysteemissä.

Joku voi välittää salaa ja se on romanttista!

Romanttista uuden vuoden odotusta kaikille ja muutosvoimaa pimeydessä vaeltaville! Oletko varma ettei sinustakin joku mies tai nainen huolehdi ajatuksissaan, vaikka hän ei sitä ehkä koskaan julki tuokaan?

Muista armo itseäsi kohtaan!

Hempeys ja kiltteys aina kaikki sodat voittaa. Anna itsellesi mahdollisuus ja löydä rakkauden palaset ja kokoa itsesi yhteen parhaaksi versioksi itsestäsi unohtamatta armoa itseäsi kohtaan!

Hyvää vuodenvaihdetta kaikille!

t. Kimmo Oulusta

Psykiatrisesta avohoidosta ja uusimmista antipsykooteista!

Tunnen että paras puhtini on viety antipsykoottisella lääkityksellä. Hoitajat sanovat että Abilify on lääkkeenä mieto eikä se ole riittävän tehokas varmaan sen takia, koska potilaat vaikuttavat jo liian hyvävoimaisilta ja harva enää tekee pakkoliikkeitä tai kuolaa jatkuvasti.

Abilify on silti voimakkaasti aivojen toimintaan suoraan vaikuttava lääke tai paremminkin lobotomiametodi, jolla estetään aivojen hermosolujen välistä yhteydenpitoa voimakkaalla reseptorisalpauksella. Siksi ihmettelen ja minua surettaa kun jotkut ihmettelevät vielä, että miksi en jaksa pitää kunnostani huolta, vaikka teen aina kaiken sen mitä jaksan.

Nykyinenkin omahoitaja vihjaili, että EKG on hyvä käydä ottaa minulta sen takia, koska joskus käytetään sellaisia lääkkeitä jotka voivat tehdä sivuvaikutuksia sydämeen. Tällä käsitin hoitajan tarkoittavan joitakin raskaita vaikeampaa väkivaltakäyttäytymistä tasaavia injektioita tai ehkä poliisin etälamautinta?

Nimimerkki avohoitokyttäys pelaa vailla kuntoutumisnäkymiä

maanantai 18. joulukuuta 2017

Siipeilijöistä ja hyväksikäyttäjistä ynnä muista

Joskus tuntuu, että en enää voi tulla ihan täysin kuntoon, koska olen kokenut niin rankkaa psykologista painetta jo useamman vuoden, eikä kuntoutumisrauhasta ole ollut tietoakaan. Toki omalla toiminnallani olen myös aiheuttanut itselleni painetta. Pakko kai se on uskoa, että ihmisiä ei kiinnosta kenenkään asia ilman vahvaa rakkaussidettä.

Siipeilijät ovat erilaisia kuin suuresti välittävät lähimmät ihmiset. Siipeilijät hylkäävät kyllä kenet vaan, jos elämäntilanne alkaa heikentyä tai siipeilijät kokevat asetelman itsensä kannalta epäedulliseksi. Siipeilijä haluaa paistatella toisen loisteen avulla, eikä heillä ole mitään syvempää elämän tarkoitusta.

torstai 7. joulukuuta 2017

Nyt on isänä välikiitosten aika #Tampere ja #Oulu!

Mielestäni vanhempana on hyvin koskettavaa, että olen ainoastaan yksi aikuinen (tosin kiistatta tärkein omille lapsilleni 😉) kasvattamassa lapsiani itsenäiseen elämään. 

Moni aikuinen on suomalainen on tehnyt jo todella paljon vaikka usein ihan palkattuna kansalaisena paljon konkreettisesti poikieni eteen.

❤ Kiitän tässä omasta puolestani Rajakylän neuvolaa Oulussa, OYS synnytyssastoa, TAYS Acutaa, TAYS lasten poliklinikkaa, TAYS lastenosastoa, TAYS synnytysosastoa, Tampereen kaupungin palveluina vauvakerhoja, Tampereen kaupungin perhetyötä ja puheterapiaa, Tampereen kaupungin neuvoloita ja perusterveydenhuoltoa sekä päiväkoteja Kaukajärvellä ja Lukonmäessä! 

Kiitän MLL päiväkotia Oulun Maikkulassa, Oulun päiväkoteja Välkkylässä sekä Värtön, Tuiran ja Ainolan vuoropäiväkoteja unohtamatta poikien nykyisiä paikkoja esikoulua ja ala-astetta. 

Kiitän Tampereen ja Oulun kaupungin lastensuojelua sekä OYS yhteispäivystystä ja foniatrista poliklinikkaa. Kiitän perheneuvolapalveluita Oulussa ja Mielenterveyden keskusliiton perhekurssia. Kiitän tukilomalaisena perheellisenä Lomakoti Onnelaa Haukiputaalla. 

Kiitän laadukkaista leikkipuistoista sekä Tampereella että Oulussa!

Lopuksi kiitän Oulun neuvoloita, perusterveydenhuoltoa, kouluterveydenhuoltoa ja Oulun kaupungin laadukkaita puheterapiapalveluita! Hyvää joulua! ❤❤

T. Kimin ja Aten isä Kimmo Hoikkala 😊

PS. Havahduin tähän kirjoitusideaani, kun käytin Attea viimeisen kerran nykyisellä puheterapeutilla. Kaikkia en ole tässä maininnut, mutta tärkeimmät ilmeisesti tuli mainittua kunnalliselta puolelta.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Isyys sotien jälkeisessä Suomessa!

Sotavuosien jälkeen syntyvyys oli Suomessa ennätyskorkealla tasolla vuosien 1945-1950 välisenä aikana, jolloin vuositasolla syntyi jopa yli 100000 vauvaa. Ei liene kovin vaikeaa käsittää mitä siitä seuraa, kun sotien traumoista kärsineet nuoret miehet perustivat perheitä. Perheissä vallitsi sotien jälkeen varmaan hyvinkin vaihtelevat olosuhteet eri yhteiskuntaluokkien välillä, vaikka tilannetta yritettiin kansallisromanttisella kulttuurilla lähinnä elokuvien muodossa pehmentää.

Sota ei ollut aina ainoa trauma rintamamiehillä!

Ei se pitäisi olla kenellekään suomalaiselle ihme, että suuret ikäluokat eivät ole saaneet usein sellaisia edellytyksiä elämään kuin heidän lapsensa. Toki suurten ikäluokien vanhemmilla eli sota-ajan aikuisilla ja jopa sodassa taistelleilla miehillä oli monella lempeyttä ajatuksissa, vaikka heidän elämä oli usein hyvin rikonnaista monista muistakin syistä johtuen kuin sotavuosista. Sotaveteraanit saattoivat olla kasvattilapsia tai huutolaislapsia, eikä etenkään aviottomat lapset olleet suuressa suosiossa 1920-luvun Pohjois-Hämeessä ainakaan. On naivia väittää, että sota-ajan kokeneiden suomalaisten lapset saivat hyvät lähtökohdat henkiseen kehittymiseen ja toiveikkaaseen elämään.

Arkkiatri Arvo Ylppö oli nuorisopsykiatrian kehittymisen jarrumies!

Toisaalta poikkeuksiakin eli lähes nykyajan kunnon perhettä vastaavia perheidyllejä saattoi olla joitakin jopa 1950-luvulla, eikä silloin voi vähätellä arkkiatri Arvo Ylpön johtaman neuvolajärjestelmän syntyä suomalaiseen yhteiskuntaan, joka paransi merkittävästi lasten huomioimista yhteiskunnan jäseninä ja konkreettisesti vähentäen lapsikuolleisuutta. Arvo Ylppö olisi ehkä nykyisen meritokratia ideologian kannattaja, koska hänen mielestään psyykkisesti sairastuneita tai muuten kehitysvammaisia lapsia sai nolata luennoilla. Lasten psykiatrian kehittymisen yksi este on ollut aina näihin päiviin saakka sekä vanhoollinen asennointuminen mielenterveydellisiin ongelmiin ja kehityshäiriöihin että neuvolajärjestelmän isän kielteinen asenne vajaaksi katsomiaan lapsia kohtaan.

Sota ei kouluta vaippojenvaihtoa!

Isätön sotaveteraani saattoi hakea arvostuksen isyyteensä kovan työnteon ja pelottavan kurin avulla, koska hän ei osannut käyttää mitään muita keinoja kasvatuksessa tai näyttää lapsille muunlaista esimerkkiä.  Isyys on ollut nähdäkseni aina 1960-luvun lopulle saakka hyvin näkymätöntä suomalaisessa yhteiskuntakulttuurissa. Kotitöitä vältteleviä isiä on tietenkin vielä tänäkin aikana, mutta miten voi olla mahdollista että sodankäynyt mies ei voinut ikinä vaihtaa omille lapsilleen vaippoja?

Peruskoulu on yhteiskuntamme perusta!

Itse ajattelen, että yhteiskunnallisesti pieni muutos on voinut käynnistyä pehmeämpään isyyteen 1960-luvulla hippiliikkeen ansiosta, vaikka sen vaikutusta voi olla hyvin vaikeaa osoittaa toteen. Voi ajatella myös niin että 1970-luvun alun peruskoulu-uudistus oli yksi merkittävimmistä uudistuksista jota yhteiskunnassamme on koskaan tehty ja sen vaikutus säteili myön perheiden sisälle. Lapsista tuli tietäväisempi myös alimmissa yhteiskuntaluokissa ja siitä saattoi alkaa pienoinen muutos, jonka ansiosta pehmoisyys-käsite alkoi vähitellen syntyä yhteiskuntaamme.

Peruskoulu on saattanut luoda pehmoisyyden?

Peruskoulun käynyt lapsi sai hyvää kasvatustietoa ja jopa raittiusvalistusta kunnan raittiusasiamieheltä 1980-luvulla. Voiko olla, että 1980-luvun peruskoulua käynyt ikäluokka omaksui paljolti peruskoulun ja neuvolajärjestelmän kehittymisen vuoksi pehmoisän roolin, jolloin perheissä isät ovat jo vuosikausia lähestyneet äitejä kotitöiden jakaantumisen ja lastenhoidon suhteen. Osallistuva isä on tämän ajan isä, vaikka monilla perheillä on kurja olosuhde taloudellisten huolien ja nykyajan vaatimusten välisen epäsuhtaisen tilanteen takia. Väitän, että isyys on vahvistunut pehmoisyyden myötä Suomessa ja tätä kehitystä tulee jatkaa, sillä onhan pehmeät arvot pyrkimyksenä paljon paremman yhteiskunnan mahdollistava lastemme hyvinvoinnin ja heidän tulevaisuuden kautta.

Aiheeseen liittyvä aiempi kirjoitukseni:

https://kimmofree.blogspot.fi/2017/07/poliitikot-tappavat-suomalaiset.html

Lähteet:

Lähteenä Arvo Ylppöä koskeviin väitteisiin, vaikka mukana myös minun omaa spekulaatiota, Yleisradion esittämä dokumenttisarja Hulluuden historia.



Kimmo Hoikkala, Oulu

Kirjoittajan isä oli 1920 syntynyt ja vuonna 1989 kuollut sotaveteraani ja kirjoittajan äiti on vuonna 1930 syntynyt Arvo Ylpön koulun lastenlinnassa käynyt lastenhoitaja.